Offffffff-

Kuoooooooolen tuonne taidehistorian alle! Helvetin hienopiirteisesti elämää väreilevät kreikkalaispatsaitten pakarat.... *hylkäsi kirjan taas sohvalle ja hiipi tekemään kivempia asioita*

Kuulostaa Kirke aivan suunnattoman laaja-alaiselta luennolta :'D Oli meilläkin yksi tuonsuuntainen jättiluentosarja viime keväänä, ja oli kyllä todella mielenkiintoinen ja valaiseva, mutta hui saamari sitä työmäärää. Tänään sain tuntea oloni truu-kirjallisuustieteilijäksi, kun oli sekä tutkimussuuntaukset-luento että kieli- ja taiteenteorialuento ^^

Ja merirosvoarkut <3

Voisin olla kiinnostunut luennosta, mutta professori on dinosaurusten ajalta eikä käytä mitään visuaalisia apuja. Mikäs siinä, mutta täti on niin pieniääninen ja harhaileva, että sen lisäksi, etten kuule sanaakaan, en pysyisi perässä kuitenkaan.

Menetän motivaationi, blaah.

Kirke kirjoitti:

Voisin olla kiinnostunut luennosta, mutta professori on dinosaurusten ajalta eikä käytä mitään visuaalisia apuja. Mikäs siinä, mutta täti on niin pieniääninen ja harhaileva, että sen lisäksi, etten kuule sanaakaan, en pysyisi perässä kuitenkaan.

Menetän motivaationi, blaah.

Kuulostaa ihan meikäläisen matikan opettajalta. Paitsi että pieniääninen hän ei ole, puhe on vaan katkonaista ja lauseet jää kesken.
Mukava ihmisenä hän kyllä on, muttei opettajaksi sovi. Noh, kurssit tuli käytyä aina loppuun olemattomasta matikkapäästä huolimatta.

Tunnen oloni taas järkeväksi. Kahden viime päivän aikana F-Secure on herjannu virustunnisteiden olevan 18 päivää vanhoja ja käski tehdä päivityksen. Päivitin varmaan 20 kertaa sen, mut mikään ei auttanu. No sit googletin tän jutun ja kävi ilmi, et olin rukannu vahingossa koneen päivämäärän 18 päivää eteenpäin oikeasta päivämäärästä. :"D Arvatkaa facepalmasinko sen jälkeen... Koko hömskä siis johtui siitä, kun olin koneen kalenterista kattonu, mikä viikonpäivä 18.10 on, koska sillon on meidän kuvisryhmän lyhytelokuvan esittämispäivä.

Minun kannettavani (vanha romu) jota jouduin käyttämään evakossa oloni aikana (jolloin en voinut käyttää pöytäkonettani) ei suostunut käynnistämään nettiä vaikka kuinka maanittelin, vedin mokkulaa sisään ja ulos, pahoinpitelin konetta, käynnistin, sammutin, poljin jalkaa, käskin siskoani ja hänen kämppistään laittamaan netin toimimaan jne. Pari tuntia sen kanssa itkeskeltyäni satuin katsomaan, mikä päivämäärä sen mukaan oli.
1.1.1900.

Parastahan tässä on, että koneeni menee tähän samaan vuoteen kun käynnistän koneeni uudelleen kun olen joutunut pakottamaan sulkemisen (=tapahtuu aika usein käynnistyksen yhteydessä koska näytön ohjaimet tms. eivät reagoi) joten ihmiset, joille olen sitä lainanneet ovat tuskailleet saman ongelman parissa.

....pitkä tarina vanhasta koneestani.

Oppimismotivaation kannalta on kyllä (ainakin mun) kohdalla suuresti merkitystä osaako opettaja tehdä aiheesta mielenkiintoisen. Esim yläasteella meillä oli 7 ja 8 luokalla tosi hyvä kemian opettaja (enkä mä ees tajua koko ainetta). Se osas opettaa, selittää asiat tämmöselle tollollekin ja opetti hauskasti, numero oli parhaimmillaan 9. Opettaja vaihtu ysille mennessä ja numero putosi seiskaan tai kutoseen, osasyynä pidän edelleen opettajan kummallista, hyvin anti-motivoivaa opetustyyliä, mikä teki koko tunneille menosta hyvin... epäkiinnostavaa. Toki olisihan sitä oppinut kun olisi tosissaan vain yrittänyt, mutta... niin. Biologian opettaja oli sitten asia erikseen, kerättiin jopa adressi koululaistan kanssa että saataisiin uus opettaja, niin huono se oli.

Tze, tuollaista sattuu Aika usein vieläpä, ainakin täällä päässä.

Delta, : D

Onneksi meillä toimii kone mutkattomasti, mutta se ei ole meikäläisen ansiota vaan avomieheni. Minähän en näistä asioista mitään tajua, hyvä kun nettiä osaan käyttää ja skypeä, sekä avata sillon tällöin piirustusohjelman.

Mulla on kriisi. Voi tuntu mitättömältä ja varmasti joku nauraakin siellä mulle nyt. Mutta mun suosikki kosmetiikkasarja lopetetaan (ihonhoito). Eihän tässä mitään muuten, mutta mulla on sen sortin iho joka reagoi useimpii ihonhoitotuotteisiin varsin epämukavalla tavalla (kutisevalla, kirvelevällä tavalla), nyt ku reilu vuosi sitten löysin sellaisen sarjan joka sopii täydellisesti niin.. tietenkin se lopetetaan... mulle aina käy näin. Oon tässä jonku aikaa kokeillu paria muuta tuotetta nii heti alkaa pukata jotaki kuivaa ihottumaa leukaan ja silmänalusiin.

1.1900
Delta, jos mun kone on aikaansa edellä ni sun konees on aikaansa pahasti jäljessä. Aikamoinen seikkailu sulla oli ton koneen kanssa...

Sirppi, ei muuta ku hamstraamaan ton kosmetiikkasarjan tuotteita. Pitäis auttaa näin alkuun, mut sit kun nekin loppuu ni en tiiä...

Opiskelumotivaatio minulla... No, onhan niitä aineita, jotka eivät varsinaisesti kiinnosta (esim. fysiikka & kemia), mutta parhaani yritän melkein aina.
Kielen ovat sukanneet aina (ei äidinkieli), kunnes minulta löydettiin lievä lukihäiriö (näkyy lukiessa hankalaa Suomenkielistä tekstiä tai vaikka normi enkkua, sitten oli muutama muu asia) ja pääsin myös kertomaan kaikesta muusta asiasta, jotka ovat saaneet kieltenopiskelun tuntumaan tuskaisalta. Löysin sitten erityisopettajan kanssa uusia keinoja löytää motivaatio ja parempia keinoja oppia. Saa nähdä, onko muutos pysyvä, mutta ruotsissa ja enkussa mulla oli kuutosia pitkälti, enkun seassa yks vitonenkin. Jo ennen tätä tapaamista olin onnistunut saamaan enkusta yhden seiskan (ton viitosen jälkeen), mut tapaamisen jälkeen seuraavasta ruotsin kurssista tuli 7 ja enkusta 8! En koskaan ollut saanut enkusta seiskaa parempaa, joten muutos oli ehdottomasti hyvä! Kuulemma pääsin oikealle tasolleni. Opiskelin saksaa lukion ekana vuonna, ja menin saamaan silloin muutaman seiskan ja yhden kasinkin, mikä kummastutti silloin, mutta se nyt vain sattuukin olemaan oikea tasoni.
Joten sanon tän teille, joille opettaja ei anna väleineitä motivaatioon: löytäkää se itse. Täällähän on jo yliopistoa käyviä, mutta lukiolaiset hoi! IOma kokemukseni vahvisti sitä, että pystyn parempaankin, jos vain löydän tavan miten.

Tzeta viisaudet, osa 394857. ^
Tänään on vapaapäivä koulusta, kun kerran ruotsin valmistelua ei pidetä ja mantsan kokeen olen jo tehnyt ja tutkielman palauttanut ajat sitten.
Tuli nukuttua vähän liiankin pitkään, heräsin viimisen kerran 12.20. x) Noh, ainakin on virkeä olo.
Mutta nyt syömään ja tankkaamaan ruotsia, kun vielä kerkeän, huomenna koe! ->

Olet oikeassa, itsestä sen motivaation pitäisi lähteä ja kunnioitettavaa jos sen pystyy löytämään kaikken vastoinkäymisien yms jälkeen.

Huh, onneksi en opiskele tällä hetkellä. Vaikka on siinäkin puolensa toki. Meidän luokalla oli aivan pirun hyvä ilmapaiiri (valmistuin siis kesällä 2011). Opettajatkin ihmetteli, että miten meidän luokalla ei ollut sellaisia kuppinkuntia kuin yleensä, vaan kaikki oli keskenään kaveria ja kaikki otettiin mukaan kahville ja ruokalassa istuttiin samassa (pitkässä) pöydässä. Sitä mulla on kyllä ikävä ja niitä kivoja aineita joista tykkäsin. Mutta ikävä ei ole esim. yritystoiminaan kurssia (vai mikä ihme olikaan), joissa ope oli oikee mulkku. Sano suoraan ekalla tunnilla että vaikka olisi paikalla niin hän ei laske sitä läsnäoloksi ellei osallistu (eli viittaa kokoajan ja ole muutenkin äänessä). Ei siinä mitään muttakun aine oli todella vaikea ja sellainen mihin en ollut aiemmin perehtynyt yhtään, oli aika vaikea esittää tietäväistä ja laukoa 'mahtavia' huomautuksia, että näyttäisi osallistuvalta. Huoh.

Jees. Itse olen ihan pirun ylpeä tuosta, mitä sain kielten suhteen aikaan, mutta vielä on prepattavaa meikäläiselläkin. Kielten opiskelun motivaatio pitäisi vieläkin saada enemmän nousemaan.

Mutta ihmeellinen meno teillä siellä oli. o__O Meillä ei oo koskaan ollut ihan tommosta. Pohjimmiltaan tommonen tarkottaa hyvää - osallistumalla sitä parhaiten oppii - mutta keino sinänsä ei varmastikaan ole toimiva. Ei joka tunti voi jaksaa hihhuloida siellä innostuneena.
Meidän lukiossa taas on niin kuppikunnat ku ikinä voi olla. Meidän -94 sukupolvi on ihan jostain missä aurinko ei paista... Ne, jotka meidän asioista päättää, jättää melkein yli puolilta porukasta kysymästä mielipidettä. Sen takia joulujuhlaesitykset on aina mennyt pieleen, samoin abit 100-päivää... Penkkareita meen porukka ei anna noiden pilata, meillä on suunnitelma, jolla saadaan tasaveroisesti äänestettyä pukujen aihe, eikä me silti aiota sortua heidän tasolleen.

Voi, lukiokeskustelua! :'D Tästä tuli mieleeni, että olisi hauska jossain välissä sörkkiä kasaan jonkunlainen pelaajien keski-ikä - täällä on "vanhaa" sakkia huomattavan paljon, alle 20-vuotiaat taitavat olla vähemmistö. Jännä, jännä.

:'D Huonoista opettajista haluaisin jakaa oman tarinani. Peruskoulussa ja lukiossa olin kauniisti 9-10 oppilas, olipa opettaja kuinka epämääräinen tahansa - tästä kiitän lapsuuttani luonto-ohjelmien ja tietosanakirjojen suurkuluttajana x'D Nyt sitten viime keväällä meillä oli Suomen ja lähialueitten taidehistoria -kurssi, joka kesti koko kevään ja sitä oli kolme kahdesta neljään kestävää luentoa viikossa. Opetus koostui siitä, että Lars-setä siellä edessä mumisi vuosiluvuista ja henkilöistä ja näytti dioja, ja kokeessa oli mm. esseeotsikko "Turun asemakaava vuonna 1927".
Sain kurssista ykkösen.
Vituttaa taidehistoria kokonaisuudessaan nykyään, mutta pakko päntätä, että saa kauniin kokonaisuuden sivuaineekseen...

Ahh, ja penkkarit! Itse olin V, V for Vendettasta siis, paras kamu taas oli Darth Maul :'D Meidän lukiossa ei ikinä ole ollut abit 100 -päivää tai yhtenäistä teemaa penkkariasuissa o___o Jänniä perinteitä. Tosin rellestettiin niin överisti silloin, että perässä tuli jokaiselle palanen siivouslaskusta x'D Mm. taukotupaan jätettiin kakkosten siivottavaksi lavuaari, jossa oli nelisen maitopurkin sisällöt, jotka olivat muhineet ikkunalaudalla puolisen vuotta...

Ja Deltan tietokone on aikamatkaaja! <3 Awww.

Olen löytänyt kouluni reiluimman opettajan. Sen jälkeen kun olin joutunut odottamaan luentoa Opinnäytetyösuunnitelman kirjoittamisesta puolisentoista tuntia sen jälkeen, kun kouluni oli loppunut, tietäen että olen kirjoittamassa jo raporttia, oli kuitenkin ihan kiva kun luennoistija kysyy: "Keillä kaikilla on täällä suunnitelma kirjoitettuna ja ovat täällä vain, koska tästä on pakko saada läsnäolo?"
Harmi, ettei kyseinen nainen opeta meille mitään ainetta, olisi varmaan vähän rennompaa.

Ja tosiaan, helsinkiläisten penkkariasut ovat kamalat. En itse aikoinani osallistunut penkkareihin vaikka olisin saattanut osallistua, jos perinne olisi ollut toisenlainen. Olisin mieluusti kehittänyt jonkun hauskan asun mutta haalarit -- ghhh.

Minä olin penkkareissa yliajettu kissa.

*repeää Kirken kommentille* Kieltämättä sain tästä aika mielenkiintoisia mielikuvia : D

Tein huomiseksi jähmettymään kotitekoista jäätelöä, mmmm. Pikku herkuttelu on aina mukavaa, etenkin kun huomenna on salipäivä.

Aah! Olen tainnut jäädä jutteluissa pahasti jälkeen. O.O

Kiva kuunnella muiden penkkari kokemuksia, kun itselläni on se rieha vielä edessä. Kaukana edessä, koska seuraava rieha olisi Wanhat, joihin en tosin jaksa osallistua. Ei ole paria, enkä jaksa etsiäkään sellaista. Laiska kun olen.
Mutta olen huomannut myös, että aineiden numero riippuu paljon opettajasta. Meillä lukiossa on sellainen fysiikan opettaja, jota kaikki tuntuu morkkaavan. Ja se kun on koulun ainut fysiikan opettaja. Opetustyyli on niin yksitoikkoista ja muistiinpanot niin yksinkertaisia sanalistoja ettei kukaan saa niistä mitään selvää. Vedin kurssista 7, johon olen aika tyytyväinen. Ihmetyttää, miten kaikki ei nukahda niillä tunneilla. :S

Kotijäätelö <3 Nam nam.

Taidehistorian tentti takanapäin! Jeee! :'D Olen vihdoinkin vapaa elämää väreilevien kreikkalaisten atleettinuorukaisveistosten takapuolien otteesta!

Yliopistolla on luksusta, jos opettajat tarjoavat muistiinpanot luennoistaan :'D Toisaalta taas jos luennoitsija käyttää power pointtia, liuskat ovat aina netissä luettavissa, joten mitään niistä ei tarvitse kirjoittaa itse ylös. Eikä porukoilla ole välttämättä mitään opettamiskoulutusta, joten luennoitsijoiden laatu heittelee suunnattomasti. Onneksi sentään mielenkiintoinen aihe yleensä pelastaa huonon tai keskiverron luennointsijan puuduttavuudelta.

Mulla oli eilen ruotsin koe ohi. 8D Ei kokeita enää aikoihin!

Mikä olisi sen hauskempaa kuin nukkua myöhään ja kuunnella kuinka ulkona on rankkasade? Ja kaverit puurtaa koulussa psykankoetta. Vahingonilo on joskus kiva ilo... Ei vaan. Täytyisi tuo kaverin synttärikortti tehdä valmiiksi ja rampata kaikkialla ennen kuin lähden juhlimaan kaverin 18-vuotisjälkikäteissynttäreitä.

Sajira, sama juttu Wanhojen suhteen. Olis tossa yks poika ollu, olin ollu sen kaa saksassa pari 4 kurssin ajan... Koetin puhua kovaan ääneen sen kuullen et tarvitsisin Wanhoihin parin, mut ei. :"D Ja sit selvis ettei sil ollu paria ja mä en ollu sitte ottanu Wanhojen liikkakurssia ku ei ollu paria. Fail.

:'D Mitä ihmettä, mikset Tzealand kysäissyt poikaa reippaasti pariksesi kiertelyn sijaan? Olisi ollut kovin paljon helpompaa sitten molemmilla. Ja Sajira, vanhojen tanssit ovat aivan mainiot! Menisit ihmeessä kurssille, kyllä siellä varmasti joku pariton on.

Ahh, olisi ihanaa mennä jonnekin tanssikurssille vääntämään taas kunnon hovitanssiaissettiä! Oli äärimmäisen hauskaa :'D Varsinkin, kun minulla oli kunnon 1700-luvun dandyhenkinen puku ja partnerilla ehana samaan tyyliin kallellaan oleva juhlapuku. Oli niin koordinoidut asut, että partnerilla oli tukassaan samanlainen ruusu, kuin mitä minulla oli napinlävessä <3 Pirun hauskaa, ja edelleenkin osaan valssata ^^ Kaikki tuollaiset vanhanaikaiset taidot ovat kyllä hauskoja.

Mryyy, miksei kukaan vamuile offin muissa töpöissä? :'D Haluaisin tappaa aikaa tyyliin hahmokysymyksillä, mutta kaikessa olen postannut viimeksi... yhyy.

Itse ainakin olen huono tekemään aloitetta vastakkaista sukupuolta kohtaan (ne tulee yleensä mun luo), ymmärrän täysin jos ei uskalla kysyä/jännittää tilannetta. Vaikka kyseessä ei olisi mitään sen syvällisempää kuin wanhat. Wanhoista puheenollen. Mulla oli hyvin hauskaa mun muutama vuosi sitte seurasin veljeni tanssahduksia. Porukka oli niin kankeaa että tanssin keveys oli siittä kaukana Awww, mutta olihan se söpöä.

Olen puhki... tyhmänä huonosti syönneenä lähdin treenaamaan ja olo on sen mukainen.

Tietenkin ujouden yli on vaikea päästä, mutta rohkeus kannattaa aina. Ei sukupuolten välillä ole mitään syvää kuilua, ja onneksi lukio on vain kolmen vuoden juttu, jonka jälkeen niistä ihmisistä ei välttämättä kuule enää mitään :'D Suhtaudun mieluusti hyvin kapinallisesti sosiaalisiin paineisin, hehe. Harmillistahan se on, jos Tzean kuvailemanlainen tilanne pääsee syntymään vain siksi, ettei saada sanotuksi asiaansa. ... ja ei kai wanhojen tanssit tosiaan ole mitään syvällisempää? o___O Hetkeksi jäin pohtimaan, että olenkos nyt tietämättäni oikeasti sitoutunut silloiseen tanssipartneriini, voisi nykyinen puoliso vähän pettyä x'D

Treenaatko ihan vain salilla vai jotakin erityistä? :'D Minä olin eilen laiska (ja litimärkä ja kipeä) enkä mennyt miekkailutreeneihini, pitäisi kai tänään lenkillä käydä sen hyvitykseksi... Mutta on se mahtavaa, kun on yhtäkkiä käsittämättömät hauikset, vatsassa jotakin läskin alla ja jaloissa voimaa! *on oikeasti normiruipelo, joka syö liikaa kakkua*

sir Kai kirjoitti:

:'D Mitä ihmettä, mikset Tzealand kysäissyt poikaa reippaasti pariksesi kiertelyn sijaan? Olisi ollut kovin paljon helpompaa sitten molemmilla.

Hei, mä olen ujo ihminen, varsinkin koska hän oli silloinen ihastukseni! x) Älä dissaa. Se tuntu sillon samalta ku joku "Hei, tuletko miehekseni?"
Varsinkin kun jää arkailemaan ja empimään, ni se ajatus siitä, et se pyytäminen olisi ollu tota, kasvattaa entisesti jännitystä.
Minkäs ihminen ujoudelleen voi, sellaisena synnyin ja sellainen olen yhätikin, mutta vähemmässä määrin.

Mutta nyt bailaamaan! ->

En dissaa, en dissaa - mutta vain rohkaistumalla voi rohkeus kasvaa ;')

Usein vain vaikuttaa siltä, että varsinkin ihmissuhdeasioissa homma räjähtää monimutkaiseksi vain, koska tyypit tekevät asioista monimutkaisia :'D Yksinkertaisuus on niin kaunista <3 Tietenkin asioihin liittyy aina monia tekijöitä, mutta... nyt en jaksa ajatella tarkemmin.

Hauskaa bailinkia!

Minulla on vähän sellainen ongelma, etten a) omista tai tiedä mistä saa tai saa kerättyä rahaa wanhojen tanssien mekkoon ja b) entäs jos kurssilla ei olekaan parittomia. Kolmantena pyöränä jossain parissa oleminen on aika -- typerää. Mutta pitää katsoa asiaa vielä.

Nyyh, pitäisi päivitellä kotisivut tässä, mutta en jaksaisi millään! Se on niin rasittavaa. Haluaisin lisätä sivuille uuden sarjakuvankin, mutta en tiedä minkä. Ideoita on liikaa.

sir Kai, minä olen aika laiska vastaamaan mihinkään muualle offin topikeihin. Mutta jos vaikka tänään jaksaisin.

No, oma mielipiteeni asiasta on se, että kannattaa heittäytyä mukaan kaikkiin tuollaisiin kokemuksiin. Hyvät muistot ovat nannaa.

Sivujen päivittely on pyllystä! Pitäisi tehdä cheneen uudet päivitysmerkinnät, mutta nyaaaa, ei jaksa, kun olisi ihan kohta laittamassa uutta ryhmää ja kansaa tänne, mutta ei vielä jaksa niitäkään laitella... x'D First world problems!

Kauhea mikä aivojäätö kämähti päälle. Käytiin saunomassa pitkästä aikaa, ja nyt on muhii hyvässä rentoutustilassa puolimakuulla tässä tietokonepenkillä ja vain lukee hupsuja sarjakuvia tai naputtelee hassusta kuvasta toiseen naurunappulassa. Gahh, vaikka pariin peliin olisi viimeistä kappaletta vaille valmiit vastit... x'D Tulee aina ihan uudella tavalla paineita kirjoittamiseen aina, kun tänne tulee lisää väkeä. Ei pitäisi tulla, mutta silti alkaa jänskättää ihan hupsusti.

Kotisivujen tekeminen ja päivittäminen on aika rasittavaa puuhaa, ikävä kyllä. Itselläni on blogi, onneksi sen päivittämiseksi ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin kirjottaa uusi juttu ja painaa "julkaise" painiketta x )

Ärh... mä tarvin tänne kämppään lisää säilytystilaa -,- rasittavaa kun tavaroita tunkee sisään ovista ja ikkunoista. Mutta en varmaankaan ole ainoa joka painii tämän ongelman kanssa. Säilytystilan puute on enemmänkin sääntö kuin poikkeus vuokra-asunnoissa. Huoh. Turhaa tavaraakin olen koittanut karsia, myydä ja viedä kirppiksille.. mutta ei se vaan vähene! : D Perhana sentähen.

^ tähän ongelmaan on ratkaisu, pienvarasto. Ainakin niitä on pääkaupunkiseudulla joka kulman takana.
Tosin, ne maksavat joten ymmärrän, jos se ei ole edes vaihtoehtona.

Aaa, se voisi olla vaihtoehto. Tosin täällä asunnolla on vain sellaista tavaraa mitä saatan tarvita ja olisi vähän turhauttavaa lähtä hakemaan niitä sitten jostakin kaukaa jos sattuisi tarvitemaan. Häkkivarastoon on sitten survottu kaikkea.. mitä ei tarvi nyt mutta saattaa tarvita joskus tulevaisuudessa. Eniten kaappitilaa vie vaatteet, laskin just että mulla ja mun miekkosella on 30 takkia... niiden säilyttäminen on silleen ongelmallista kun niille pitää olla hengari ja tanko ja niitä täällä ei ole paljon. Ja myönnän.. mulla on kaapeissa paljon sisustuskamaa, mistä voisin luopua, muttakun sitte tulee se tunne että "jos mä kuitenki joskus haluan laittaa tän esille..". Niin... ja kosmetiikkapurnukoista puhumattakaan... olisi niin mukava muuttaa vähän isompaan asuntoon (kolmioon). Ehkä joskus.