Kuningattaren hovineito

((Yui tänne))

Pariisin valot hohtivat yössä ja baari oli täynnä iloisia, riitaisia, nauravaisia, tanssivaisia asiakkaita jotka kilistelivät onnessaan lasejaan. Tanssilattia ei ollut täynnä kuten tavallisesti, mutta sille oli syynsä.
Täällä oli jotain kiinnostavampaa luvassa tänään.

Markis oli saanut Danan lupaileman työpaikan josta sai huomattavasti parempaa palkaa kuin kahvilasta vaikka saattoi miettiä, oliko humalaisille tarjoilu sen parempaa työtä kuin taiteilijanrentuille musta kahvin kaataminen.
Oli kumpi tahansa mielekkäämpää, parempaa tai miellyttävämpää työtä Markis oli jo tottunut työhönsä, sen kiireeiseen tahtiin ja sulkemaan korvansa asiakkaiden kritiikiltä tai kehuilta, koskivat ne sitten hänen ulkomuotoaan tai työtahtiaan. Yleensä ne koskivat ensimmäistä, hän kuulemma näytti aivottomalta lihaskimpulta jolla ei piikikkäiden hiuksien lisäksi ollut mitään päässä.

Tänään oli ollut enemmän porukkaa kuin yleensä, kuulemma joku kuuluisa artisti oli tänään esiintymässä täällä. Markis oli oppinut jättämään kuningattaret omaan arvoonsa samalla tapaan kuin oli oppinut sopivan kuuroksi asiakkaiden valituksille. Hän ei kuitenkaan ollut unohtanut että yksi noista henkilöistä oli auttanut hänet töihin.
Kieltämättä usea noista artisteista kävi naisesta.

Dana katseli ympärilleen verhon takaa. Hän oli lavan takana, tosin ei esiintymissyistä. Hän oli pitämässä tänään vain hauskaa itsekseen mutta oli päättänyt käydä kyseisessä paikassa tervehtimässä yhtä ystäväänsä jolla oli esitys tänään. Hän astui salin puolelle takaisin ja laski kätensä lantiolleen jääden hetkeksi aikaa katselemaan ympärilleen. Hänen kasvojaan reunustivat vaaleat kiharat hiukset jotka tosin olivat vain peruukin ansiota mutta silti aidon näköiset. Hänen kasvoillaan oli kaunis ja melko näyttä meikki. Hänellä oli yllään vaaleanpuna valkoinen leopardi kuvioinen pitkä mekko jossa oli ohuet olkaimet ja jonka helmassa oli keskellä ylös nouseva halkio. Liehuvan mekon alta pilkottivat timantein koristellut kengät. Hän asteli hivenen eteenpäin ja pysähtyi ystäviensä pöytään jääden hetkeksi aikaa juttelemaan kolmikon kanssa. hänen katseensa osui kuitenkin pian baaritiskin suuntaan ja hän tunnisti tutun näköisen nuorukaisen tiskin takaa. Hän kallisti päätään hivenen sivulle ja kohotti kulmiaan hivenen. Hän lähtikin pian astelemaan kohti baaritiskiä ja sipaisi hiuksiaan vielä. Hän seisahtui tiskin luokse ja seurasi tuttua miestä katseellaan. Hän oli hyvillään että oli tosiaan saanut järjestettyä toiselle työpaikan. Hän nojautui kevyesti tiskiä vasten ja naputteli pinkin hilein peiteltyjä kynsiään tiskiä vasten. Spotit osuivat lavaan jolloin tiski tyhjeni aikalailla.

Hän hymyili hivenen ja mutristi huuliaan. "Saisinko yhden lasillisen valkoviiniä", hän pyysi ja piti katseensa miehessä. Hän mietti mahtoikohan toinen tunnistaa hänet. Hän laski setelin kädestään tiskille ja seuraili toisen liikkeitä kiinnostuneena. Hän kallisti päätään hivenen ja mietti hetken aikaa mielessään. "Näytät jotenkin tutulta?", hän sanoi kiusaten ja nyrpisti nenäänsä hivenen. Hän nojautui tiskiin hivenen paremmin mutta vilkaisi kuitenkin olkansa ylitse lavan suuntaan nopeasti. Hän käänsi katseensa takaisin mieheen.

"Kuhan vain kiusaan. Mitä sinulle kuuluu Markis?", hän sitten jatkoi ja naurahti heleästi. Hän pöyhi hiuksiaan varovasti ja vilkaisi taas taakseen. Dana jäi kuitenkin katselemaan Markisia hivenen tutkivasti hetken aikaa. Hän nojasi sitten päänsä käteensä ja räpytteli silmiään. Hän halusi tosiaan tietää tunnistiko mies hänet näin.

Viehättävä vaalea, näyttävästi pukeutunut nainen käveli kohti baaritiskiä, oletettavasti aikeissa tilata itselleen juotavaa. Markis antoi katseensa käydä naisessa hieman pidempään - tuo meikkasi ehkä hieman liian voimakkaasti eikä näyttänyt luonnolliselta mutta muuten... nam.
Kaunotar nojaili tiskiä vasten ja naputteli odottavasti kynsillään. Markis kääntyi kohtalaisen nopeasti vaaleaverikön puoleen. Nainen tilasi lasillisen valkoviiniä.
"Hoituu", tummatukka totesi ja hymyili naiselle leikkisästi. Markis oli oppinut nopeasti miten tiskin takana toimittiin - hän oli nopea oppimaan, jos oikein yritti.

Markis laski lasin naisen eteen kaunottaren todetessa hänen näyttäen tutulta. Nuori mies loi katseen blondiin mietteliäänä. Ei, hän ei ollut nähnyt tuota naista koskaan - kai. Miehen kasvomuisti ei ollut parhaasta päästä mutta hän epäili silti naisen erehtyneen.
Kyllä hän tuollaisen naisen muistaisi? Sen oli pakko olla erehdys.

...mikä ei ollut mahdollista naisen lausuessa hänen nimensä ääneen. Oliko hänellä jossain nimilappu, josta kurkata se? Ei, ei ollut.
Kaunottaren käytös muuttui hienoisesti hänen todettuaan kiusaavansa Markisia.
Eikä Markisilla ollut aavistustakaan, kuka tuo nainen oli.
"Ainahan mulle kuuluu hyvää", nuorukainen sanoi ja virnisti rennosti. "Mukavaa että muistat mut, mutta kuka sä oot?"

Dana otti lasin vastaan ja kohotti sen huulilleen. Hän otti kevyen siemauksen ja hymyili pehmeästi katsellessaan Markisia. Hän naurahti ja peitti käden suullaan kun toinen kysyi kuka hän oli. Hän mietti hetken aikaa ja kurotti kätensä sitten miestä kohti sipaisten toisen leukaa hellästi. "Kuinka julmaa ettet muista minua", hän sanoi sitten vakuuttavasti huokaisten ja sipaisi hiuksiaan korvansa taakse. Hän jäi sitten sivelemään sormillaan lasinsa kylkeä hetkeksi aikaa. Lopulta Dana kuitenkin kohotti katseensa takaisin Markisiin. "Meillä oli niin hauskaa yhdessä ja autoin sinua etkä siltikään muista. Hmm pitäisiköhän minun olla loukkaantunut", hän pohti ääneen ja mutristi huuliaan kevyesti. Ihmisiä oli aina yhtä hauska hämmentää kun he eivät tunnistaneet häntä. Hän ei kuitenkaan viitsinyt kiusata toista enää sen pidempään. Hän näytti kieltään ja kohotti lasin huulilleen ottaen siitä vielä yhden pitkän siemauksen ennen kuin kertoisi toiselle nimensä.

"Olen Dana", hän sitten vain totesi rennosti ja kallisti päätään hivenen. Dana vilkaisi ympärilleen nopeasti ja katseli hetken aikaa baaritiskiä. Takana alkoi soida musiikki kun esiintyjä asteli lavalle. Hän vilkaisi olkansa ylitse ja jäi hetkeksi aikaa katselemaan esiintyvää nuorukaista. Pian hänen katseensa valui takaisin Markisiin. "Toivottavasti muistat minut sillä onhan se minun ansiotani että sait tämän työpaikan. Eikös?". hän kysyi naurahtaen pehmeästi.

Hän kohotti taas lasin huulilleen ja otti siitä muutaman siemauksen. Hän jäi tuijottelemaan lavalle ja siellä liikkuvaa nuorta miestä joka esiintyi suurella innolla. Kevyt huokaisu pääsi hänen huultensa välistä. Olihan jokainen uusi nouseva tähti merkki siitä että hänen uransa oli alamäessä. Dana pudisti päätään hivenen ja käänsi katseensa takaisin Markisiin. Hän katseli miestä hetken aikaa tutkivasti. "Oletko pitänyt tästä työstä?", hän uteli.

Nainen tuli hieman liian lähelle koskettaessaan hänen leukaansa hellästi, kuin he olisivat olleet rakastavaisia. Markis kuitenkin vain virnisti naisen eleelle - eihän häntä ollut ennekään haitannut kauniiden naisten kosketukset. Tilanteessa oli kuitenkin se häiritsevä piirre, ettei hän muistanut lainkaan, kuka tuo nainen oli. Hän ei muistanut koskaan tavanneensa tuota kaunotarta ja voisi kuvitella, ettei edes hän olisi voinut unohtaa tuollaisia kasvoja ja kutreja.
Nainen selvästi kiusasi häntä, antoi arvoituksellisia vihjeitä siitä, kuka oli mikä sai tummatukan kohottamaan kulmiaan.
"Turha siitä on loukkaantuu", nuori mies sanoi. "Ei sillä, että tapaisin sun kaltaisii kaunottarii päivittäin."
Markis virnisti flirttailevasti.

Seuraavassa hetkessä hän katuikin leikkisää flirttiään. Dana? Hän pystyi muistamaan kyllä missä oli kuullut tuon nimen ja tilanteen, jossa he olivat tavanneet vaikkei hän kyennyt muistamaan vieläkään miehen kasvoja tarkkaan.
"Dana..?" mustatukka sanoi. "Tietenkin muistan sinut. Olet vaan muuttunut."
Ei hän unohtaisi hyväntekijäänsä noin helposti.

Markis vilkaisi ympärilleen. Kukaan ei näyttänyt juuri nyt kaipaavan häntä, useimpien katseet olivat kiinnittyneet juomien laskijan sijaan lavalla esiintyvään kaunottareen. Danakin vilkaisi esiintyjään.
"Sä olet nätimpi", Markis totesi huulillaan vino hymy. Tietenkään hän ei ollut vielä sinut näiden esitysten kanssa mutta hän ei kestoisi sitä hyväntekijälleen. "Tietty pidän. Mä olen pärjänny hyvin, kuten näkyy. Oon nopea oppimaan jos jaksan yrittää."

"Muuttunut?", Dana totesi naurahtaen ja pudisti päätään hivenen. Hän joi sitten lasinsa tyhjäksi ja nyrpisti nenäänsä suloisesti. "En mä nyt varsinaisesti ole muuttunut vaan oon vaan vähän vaihtanut ulkonäköä. Onhan tää aika ajoin hauskaa ihan ilman että täytyy esiintyä", hän totesi ja nojaili tiskiin. Toisen kehu sen sijaan tuli melko yllätyksenä. Hän vilkaisi Markisia ja katseli toista hetken ennen kuin siirsi katseensa lavalla taituroivaan nuorukaiseen. Hänen suupielensä nyki kuitenkin hivenen. "No sehän on tietysti selvää. Tuo kyseinen artisti on ollut vasta vuoden tällä alalla. Mutta silti. Jokainen uusi tähti on vain paino minun nilkkaani. Ei sinällään hän on varsin suloinen nuorukainen", hän lisäsi sitten ja kohautti olkiaan. Hän nosti tyhjän lasin käteensä ja heilutteli sitä hetken aikaa. "Saisinko toisen?", hän pyysi sitten ja käänsi selkänsä kokonaan esityksellä. Hän oli nähnyt sen jo muutaman kerran. Dana suti hivenen hiuksiaan ja tuijotteli Markisin selkää kun mies kääntyi ottamaan viinipulloa.

Hän tunsi kuitenkin käden vyötäisillään ja säpsähti hivenen. Humalainen mies oli ilmestynyt hänen viereensä ja sopersi jotakin siitä mitä kaunottarelle kuului. "Paljon parempaa äsken", Dana mutisi ja laski kätensä toisen rintakehälle työntäen miestä hivenen kauemmas. "Voisitko päästää irti ennen kuin upotan korkkarini haaroväliisi", hän pyysi madaltaen ääntään hivenen ja äänen muutos saikin miehen säpsähtämään ja vilkaisemaan ympärilleen. Vanhemmalle miehelle taisi nyt vasta selvitä millaiseen baariin tuo oli sisälle kävellyt. Mies murahtikin että hän ei mitään neuvoja kuuntelisi pieneltä homolta mekossa.

Toisen ruma sana valinta saikin Danan jähmettymään hetkeksi aikaa paikoilleen. Miten voi olla että paikan ainoa eksynyt hetero tuli ensin iskemään häntä ja sen jälkeen tajusi vasta että ketä oli oikein tullut houkuttelemaan. Hän tunsi toisen karhean käden nappaavan häntä ranteesta kiinni ja kaunotar vetäytyi hivenen kauemmas koettaen päästä toisen otteesta irti. Hänen olisi ehkä pitänyt kuunnella paremman silloin kun hänelle opetettiin itsepuollustusta.

Markis hymähti.
"Hyvä on, olet muuttanut ulkonäköä niin paljon, etten tunnistanut sua", mies totesi huulillaan vino hymy. "Mutta mä mietin jo, olisitko joku exä, jonka olen mennyt unohtamaan."
Markisin naisjuttuja oli ollut monia mutta vuosiin yksikään niistä ei ollut kestänyt alkuhuumaa pidempään. Mikään ei ollut tuntunut oikealta vaikka olihan nuorella nytkin yksi nainen mielitiettynä.
Hänen pitäisikin tavata sitä kaunotarta.
Dana pyysi uutta lasillista.
"Tulee heti", Markis totesi ja käänsi naiselle selkänsä.

Kääntyessä ympäri Markis näki, että naisekas mies oli saanut seuraa selvästi useamman lasillisen ottaneesta herrasta. Tummatukka kohotti kulmiaan ivalliseen tyyliin huomatessaan, ettei mies tajunnut, millaiseen paikkaan oli sattunut astumaan. Mies kuvitteli tosiaan flirttaavansa kauniille vaaleaverikölle - tosin, kuten Markis oli jo useampaan kertaan itsekseen todennut, Dana meni läpi naisesta.
Kävi selväksi, että Dana oli tottunut tällaisiin tilanteisiin, niin helposti hän madalsi ääntään ja käski miehen häipyä. Vasta nyt vanhemmalle miehelle selvisi, minne hän oli astunut.

Markis pamautti kädensyrjällään miehen rannetta.
"Teidän lienee parasta poistua", nuorukainen totesi ääni vailla tavallista rentoutta. "Portsari saattaa teidät ulos."
Hän olisi mieluusti lyönyt tuota röyhkimystä mutta hillitsi itsensä. Hän ei halunnut saada potkuja, koska oli mennyt lyömään turpaan asiakasta.

Dana käänsi katseensa Markisin suuntaan ja hymyili toiselle hivenen. Onneksi isompikokoinen mies ei ehtinyt sanoa mitään muuta kun kaapin kokoinen portsari ilmestyi paikalla ja laski kätensä humaltuneen miehen olalle vetäen tämän kauemmas Danasta. Portsari pahoitteli muutamaan otteeseen että ei ollut ehtinyt aiemmin paikalle ennen kuin lähti humalainen mies mukanaan ulko-ovia kohti. Danan katse seurasi hetken aikaa kaksikkoa ja hän hymähti hiljaa. "Kiitos. Tosin olen jo iso tyttö joten osaan pitää huolen itsestänikin", hän totesi ja näytti kieltään leikkisästi. Hän otti lasin käsiinsä ja huokaisi helpottuneena. Hän taivutteli sitten niskojaan ja vilkaisi lavan suuntaan nopeasti. "Kai tämä on hivenen kumma ammatti. Välillä sitä vain melkein ehtii unohtaa kuinka paljon jotkut inhoavat meitä", hän totesi aavistuksen surullisena ja nosti lasin huulilleen. Hän veti syvään henkeä ja hymy kohosi hänen huulilleen. "Mutta se siitä. Voih saatan vain kuvitella kuinka paljon sinulle flirttaillaan illan aikana", hän totesi ja kallisti päätään hivenen sivulle. Hän tutkaili hetken aikaa Markisia katseellaan ja nojasi päänsä lopulta käteensä. "Hmmmh. Komeat ja mukavat tuppaavat aina olemaan heteroita", hän totesi pilke silmäkulmassa ja sipaisi hiukset korvansa taakse. Hän naurahti heleästi ja suoristautui nostaen lasin huulilleen.

Hän laski kätensä hetkeksi aikaa baaritiskille. "Ehkä me törmäilemme joskus vielä siellä kuntosalilla", hän sitten totesi ja katseli Markisia. "Eläkä pelkää. En minä sinua aijo koettaa iskeä", hän lisäsi huolettomasti ja kääntyi katselemaan lavalla esiintyvää nuorukaista. Hän seuraili toista katseellaan jääden hiljaiseksi. Hänen mielensä oli jo ajoissa jolloin hänen täytyisi jättää tämä kaikki taakseen. Hän oli aina luvannut itselleen että joku päivä hän löytäisi oikean ammatin vaikka rakastin esiintymistä ja laittautumista. Dana huokaisi ja nosti lasin huulilleen katselleen kuinka valot heijastuivat lasin pintaan. Hän otti sitten huikan ja pyörähti kevyesti ympäri.

Dana ei arvostanut Markisin ritarillisuutta vaikka kiittikin siitä nätisti. Luultavasti naisekas olisi pärjännyt ihan hyvin siihen asti, kunnes portsari olisi saapunut mutta Markis ei halunnut jättää kaveria pulaan.
"En ehkä näytä siltä, mutta yritän olla ritarillinen", tummatukka sanoi hyväntuulisesti. Todellisuudessa Dana oli epäilemättä huomannut tämän puolen hänen kovista esittävän kuorensa alta. Olihan hän alunperinkin auttanut Danaa lahjoittamalla hänelle kylmäpakkauksensa - oi sitä ritarillisuuden määrää.
"Komeat ja mukavat eivät ole aina heteroita vaan saavuttamattomia", nuorempi mies korjasi hyväntuuliseen sävyyn. "Exäni hoki minulle komeiden ja mukavien olevan homoja."
Markis näytti hetken aikaa mietteliäältä.
"Mikä ilmeisesti meinasi sitä, etten ollut joko mukava tai komea. Veikkaan jälkimmäistä sillä kuka ei olisi hulluna persoonaani?" Tummatukka väläytti jälleen leveän virneen, itserakas paska mutta rakastettava paskiainen. "Ja mä olen hyvä olemaan huomaamatta iskuyrityksii joten ei tää nyt niin paha ole."
Tietenkin Markis hieman vierasti tätä maailmaa mutta hän piti itseään kohtalaisen suvaitsevaisena.

Markis virnisti.
"Voidaan joskus sopii että mennään yhessä treenaa", nuorempi mies ehdotti. "Mä käyn siellä melko usein, yritän kasvattaa vähän lihasmassaa."
Ja kun hän treenasi ei ollut niin paljoa aikaa ajatella.
"Ja kuten mä sanoin, mun iskeminen saattaa osoittautuu hankalaksi, koska saatan heittäytyy aika kovapäiseks jos en halua tulla isketyks."
Markis iski silmää.
"Mutta jos sä olisit ekaa kertaa tullu yrittää ton näkösenä, olisit varmaan onnistunu."

Dana naurahti heleästi ja pudisti päätään hivenen. "Kyllä olen jo sen verran sinusta oppinut että olet varsin ritarillinen", hän totesi hymyillen ja sipaisi hiuksiaan varovasti. Hän nyökkäsi sitten toisen sanoille siitä että he voisivat joskus mennä yhdessä treenaamaan. Olisihan se mukavampaa kuin yksin juoksumatolla juokseminen. Hän jäi katselemaan hetkeksi aikaa taas ympärilleen ja siveli lasinsa reunaa. Hän vilkaisi sitten itseään Markisin sanojen myötä ja hymyili kevyesti. "Sehän olisi ollut aikamoinen yllätys sitten kun olisi päädytty sänkyyn", hän pohti naurahtaen ääneen ja katseli toista hetken aikaa. Tosin täytyi hänen myöntää hiljaa mielessään että olihan hänkin silloin kun oli aloitellut nämä hommat ja käynyt enemmän drag queenina kaupungilla niin päätynyt sänkyyn muutaman heteron miehen kanssa tosin kaikki oli paljastunut aina vasta seuraavana aamuna. Hän jäi tuijottelemaan hetkeksi aikaa eteensä ajatuksiinsa uppoutuneena. Hän joi sitten muutaman kulauksen lasistaan ja nojasi päänsä käteensä.

"On hivenen masentavaa kun alkaa tuntea itsensä yökerhon vanhimmaksi", hän totesi ja katseli ympärillä pyöriviä ihmisiä. Hän kallisti päätään hivenen ja arvioi ympärillä olevia. Hän oli melkein varma että moni näistä oli vain muutaman vuoden päälle kahdenkymmenen ja osa jopa sitäkin nuorempia. Hänen ikäisensä olivat monet jo perheellisiä. Hän laski kätensä takaisin lasille ja kohotti sen huulilleen. Hän ojensi sitten tyhjän lasin Markisia kohden. "Yksi vielä kiitos. Punaista tällä kertaa", hän pyysi hymyillen kevyesti.

Tätähän varten alkoholi oli jotta voisi juoda surut pois", hän tuijotteli taas hetken aikaa ympärilleen ja pysyi hiljaisena. Hänen täytyisi koettaa löytää itselleen seuraa vaikka vain yhdeksi yöksi. Lievitti sekin tuskaa hetken aikaa. Hän oli vain niin väsynyt olemaan yksin. Kukapa toisaalta rakastuisi sieluttomaan drag queeniin. Huomaamattaan Danan katse oli lasittunut paikoilleen kun hän oli uppoutunut omiin ajatuksiinsa.

Markis oli hieman epäileväinen siitä, olisiko ollut niin kännissä, ettei olisi erottanut miestä naisesta vaatteiden lähtiessä päältä. Tai tarpeeksi kännissä ainakaan päästämään ketään kotiinsa - tosin näin oli sattunut jonkin aikaa sitten ja hän oli herännyt aamulla mitä kamalimmalla krapulalla, mikä tuskin oli hänen vieraansa syytä.
Nuorempi mies oli kuitenkin tyytyväinen, ettei hänen ja Danan kaveruus ollut alkanut baarissa, hän epäili olevansa hyvin ärsyttävä tuollaisissa tilanteissa.
"Mä pidän enemmän siitä, mitä meillä on nyt", Markis totesi huolettomasti. "Mun naisjuttuni kun päättyy verisiin riitoihin."
Hän iski leikkisästi silmää.

Danalla kuulosti olevan ikäkriisi päällä - naismiesparka. Markis ei tiennyt, mitä voisi asialle tehdä, muuten kuin tapansa mukaan puhua huolettomasti paskaa saamatta mitään aikaan. Hän ei itse tuntenut itseään vanhaksi, mutta suuri osa asiakkaista olikin häntä vain vuoden, pari nuorempia.
Markis kaatoi pyynnöstä punaviiniä. Toinen aloitti pahasti säälin kerjäämiseltä kuulostavat sanat siitä, että voisi juoda murheensa pois.

"Ja aamulla helvetinmoinen krapula tuo surut takaisin", Markis totesi röyhkeään äänensävyyn. "Lopeta toi selkärangattomuus. Sä oot kaunis, menestyvä, fiksu - älä siis jää voivottelee vaan elä."
Välillä Markis itse toivoi jonkun lausuvan hänelle samankaltaisia sanoja, tosin ilman sanoja kaunis ja menestyvä. Hän ei voinut sietää tuota samaa selkärangattomuutta, jota hän näki peiliin katsoessaan.

Dana pyöritteli lasia kädessään ja hymähti kevyesti toisen sanoille jotka olivat varmaankin tarkoitettu piristämään. Hän kallisti sitten päätään hivenen ja kohotti katseensa Markisiin. "Usko pois selkärankaa löytyy kyllä. Tiedäthän. Ei kaikilla miehillä ole sitä tarpeeksi jotta voisi liikkua tämän näköisenä pitkin kaupunkia", hän sanoi iloisesti ja pyörähti kevyesti ennen kuin nojautui taas baaritiskiä vasten. Hän otti siemauksen viinistään ja maisteli sitä suussaan hetken aikaa. Viini lämmitti mukavasti ja alkoi pikkuhiljaa kohoilla pieneksi hiprakaksi. Hän ei koskaan ollut niitä parhaita juojia. Silti alkoholia kului usein aivan liikaa. Hän jäi katselemaan taas ympärilleen hetkeksi aikaa ja hymyili hivenen. Oli ehkä hivenen outoa että hän piti tästä paikasta niin paljon. Baari oli yksi hänen lempibaareistaan koko Pariisissa. "Tiedätkö tämä baari on se paikka missä esiinnyin ensimmäisen kerran", hän sitten totesi vaihtaen puheen aihetta itselleen mieluisempaan suuntaan. Hän nojasi päänsä käteensä ja huokaisi unelmoivasti jääden muistelemaan niitä aikoja.

"Olin niin hermostunut että meinasin pyörtyä verhon takana ennen esiintymistä muutaman kerran", hän sitten lisäsi naurahtaen. Hän pudisteli päätään hivenen ja kohotti lasin huulilleen. "Minun drag äitini omisti ennen tämän paikan", hän lisäsi sitten ja laski kätensä sivelemään lasia. Hän oli ehkä menettänyt perheen kun hänet oli heitetty ulos mutta kiitos tämän maailman hän oli saanut kokonaan uuden ja ihanamman perheen.

Hän vilkaisi lavalle jossa nuorukainen oli vetämässä esitystään juuri loppuun. Pian baaritiski varmaankin tulvisi täyteen janoisia ihmisiä. "Hmm. Pitäisiköhän minun väistyä tieltä ennen kuin esitys loppuu. Veikkaan että olet sen jälkeen aika kiireinen", hän totesi ja suoristi selkänsä.

Markis nauroi neidin sanoille.
"Olet oikeassa", hän sanoi. "Mutta tuskin kaikilla miehillä on ulkonäköäkään siihen. En itse haluaisi polttaa kenenkään silmiä pukeutumalla sinun tapaasi."
Dana nautti hetken viinistään ja Markis vilkaisi ohimennen, oliko hänellä asiakkaita. Ei vielä, Dana oli valinnut juuri oikean ajan tulla juttelemaan hänelle. Esitys keräsi huomion puoleensa joten tummatukalla oli hetki vapaata.
Dana jatkoi keskustelua vaihtamalla puheenaihetta.
"En tiennyt", Markis sanoi. "Sitten tähän epäilemättä liittyy paljon hyviä ja huonoja muistoja."

Seuraavassa hetkessä Dana kertoikin niistä muistoista. Hän oli jännittänyt, kuten kuka tahansa olisi. Ihmiset eivät yleensä syntyneet esiintymään eikä ollut Danakaan. Eihän Markis tosin ollut nytkään nähnyt hänen esitystään, mutta epäili sen olevan aloittelevan pojan esitystä parempi.

Poika oli lopettelemassa esitystään ja Dana huomautti, että hänestä tulisi pian kiireinen.
"Kutsu minut joskus katsomaan esitystäsi", Markis sanoi ja iski silmää. "Jos esiinnyt enää. Haluan nähdä sinut vauhdissa."

Dana naurahti toisen sanoille ja mutristi huuliaan hivenen mietteliäänä. "No olenhan minä melkoinen kun esiinnyn", hän totesi pohtivasti ja sipaisi hiuksiaan. Hän vilkaisi ystäviensä suuntaan jotka vilkuilivat häntä hetken aikaa hivenen epäillein. Hän venytteli käsiään. "Täytyy siis lähettää sinulle tekstiviestiä kun tiedän koska esiinnyn seuraavan kerran", hän totesi iloisesti ja kohautti olkiaan. Hän jäi sitten miettimään hetkeksi aikaa. "Onko sinulla töitä ylihuomenna? Ajattelin itse katsoa sen tulevan jalkapallo otellun Monaco FC:n ja Paris FC:n välillä", hän totesi ja kohotti lasin huulilleen."Joten jos sinulla ei olisi mitään voisimme ehkä katsoa yhdessä. Kaipaan välillä oikeita miehiä seurakseni. Usko pois rakastan ystäviäni mutta suurin osa heistä on myös Drag Queena ja voi vain tiettyyn rajaan asti jaksaa kuunnella keskusteluja meikeistä, teippauksista ja irtorinnoista", hän lisäsi naurahtaen kevyesti. Dana vilkaisi sitten lavan suuntana jossa musiikki oli juuri loppunut ja nyt janoinen porukka alkoi valua tiskille hakemaan juomaa.

Hän jäi katselemaan Markisin suuntaan. "Ilmoittele minulle kun tiedät", hän uteli ja älähti kun joutui työntymään taaksepäin muiden tieltä pois. Hän huokaisi ja asteli lasin kanssa ystäviensä luokse hymyillen kevyesti saaden heti kuulla uteluja siitä miten hän tunsi kuuman baarimikon.

"Hän on vain ystävä.." hän koetti vakuutella muita.

Markis hymyili vinosti.
"Mä uskon sen, sä olet melkoinen jo muutenki", hän totesi. Markis piti itseään kuitenkin kohtalaisen huomiokykyisenä ja vaikkei hänen kasvomuistillaan olisi Danaa tunnistettu, kaunottaren oikean sukupuolen olisi pitänyt selvitä.
Tummatukka oletti toisen olevan jo lähdössä mutta äkkiä Dana jatkoi juttua mainitsemalla ottelun. Markis piti jalkapallosta vaikkei sitä aktiivisesti seurannut joten ehdotus kuulosti hyvältä.
"Enköhän mä saa varattua sulle vähän aikaa", nuorempi mies totesi mietteliäänä. Oliko hän mennyt sopimaan mitään ylihuomiselle? Mitään sellaista, mitä hän ei voisi perua? Oli myönnettävä, että Markisia kutsuttiin kohtalaisen usein viettämään juuri tähän tapaan iltaa.

"Mä tekstaan sulle kun tiiän", tummatukka lupasi ennen kuin ihmismassa vyöryi heidän väliinsä. Hän olisi huikannut jotain lisää Danalle, muttei olisi saanut enää ääntään kuuluviin ihmisten aikaansaaman metelin yli.

((Kiitos pelistä~ Ah, tykkään Markis+Dana combosta))

Kiitos pelistä