Mikäli laajat kommentit, joita hahmohakemukset saavat, pelottavat, on tässä muistilista, jonka noudattaminen torjuu 95% hyväksymistä vastaan olevista lausunnoista. Ylläpitoa ei silti tule pelätä - hahmojen hyväksymisruljanssin tarkoitus on ensisijaisesti auttaa pelaajia parantamaan hahmosuunnittelukykyjään sekä ylläpitää pelimaailman johdonmukaisuutta, eikä kiusata pelaajia mahdottomilla laatuvaatimuksilla tai pilkunviilaamisella.
Mutta jos silti haluaa tehdä ylläpidon tehtävän toimia aivopierujen seulijana ja viimeisenä oikolukijana tarpeettomaksi, voi noudattaa seuraavaa viiden kohdan tarkistuslistaa. Se on luotu muutenkin tarkoituksena antaa raudanluja ohjeistus hyvään hahmosuunnitteluun, joten suosittelen kaikkia harkitsemaan listassa esitettyjä kohtia hahmoja tehdessään.
1. Ole johdonmukainen!
Vaikka ristiriitaisuus hahmossa voi olla mielenkiintoista, kuulua sen olemukseen ja luoda jännitteitä, on olemassa myös surullisen yleistä järjetöntä ristiriitaisuutta. Tarkista siis, että hahmosi yksityiskohdat sopivat yhteen, eivätkä sulje toisiaan pois. Esimerkiksi luonnekuvaus, jossa sanotaan hahmon olevan nauravainen ja iloinen ja masentunut ja syrjäänvetäytyvä ei toimi sellaisenaan, sillä iloinen ihminen ei ole masentunut eikä masentunut ole iloinen perusluonteeltaan. Köyhästä perheestä kotoisin oleva lapsi ei kykene pukeutumaan sisäistä myllerrystään kuvaaviin emogoottirokkarilolitavaatteisiin tuosta vain, koska sellaiset maksavat paljon. Seulo hahmotietosi siis hyvin tarkasti ristiriitaisuuksien varalta, ja varmista, että kaikki palaset sopivat yhteen eivätkä muodosta käsittämätöntä sekasotkua.
On olemassa ristiriitaisuuksia, joita voi nimittää myös aivopieruiksi, joita ei kykene selittämään millään johdonmukaisiksi muuttamatta lähtökohtaisia faktoja. Tällaiset ristiriitaisuudet ovat useimmiten huolimattomuusvirheitä. Esimerkiksi jos hahmotiedoissa lukee ensin, että hahmo A erosi puolisostaan ja muutti pois hahmo B:n takia, ja myöhemmin ilmenee, että hahmo B olisikin ollut hahmo A:n puoliso, kyseessä on aivopieru, joka vain täytyy korjata johdonmukaisemmaksi. Joskus ristiriitaisuus ei ole hahmon sisäinen, vaan hahmo on ristiriidassa pelimaailman kanssa: esimerkiksi hahmo, joka on lohikäärme, joka pystyy muuttumaan ihmishahmoon on ristiriidassa Chênevalien pelimaailman kanssa, jossa lohikäärmeet ovat ritariaikojen hirmupetoja, jotka ovat vielä kuolleet todennäköisesti sukupuuttoon. Tällaisissa ristiriitaisuustapauksissa Chênevalien kaanon voittaa aina, ja tällaisia ristiriitoja voi välttää tutustumalla huolellisesti tarjottuun tietoon.
2. Perustele!
Edellisessä kohdassa mainittiin, että hahmon luonteessa ei voi lukea hänen olevan samaan aikaan sekä iloinen että masentunut. Ristiriitaisuudet, jännitteet, konfliktit ja ongelmallisuudet tekevät kuitenkin hahmosta mielenkiintoisen, joten hahmoa ei tarvitse maalata pelkästään yhdellä värillä. Miten yhteenkuulumattomat osaset sitten saa sopimaan yhteen? Yksinkertaisesti: perustelemalla. Kirjoita vaikka kaikki hahmosi pääpiirteet ylös, ja muodosta niistä sitten kysymyksiä. Miksi hahmosi on iloinen? Miksi hän on masentunut? Kuinka hän on iloinen? Kuinka hän on masentunut? Näihin kysymyksiin vastaamalla hahmoon saa kuin huomaamattaan syvennettyä hahmoa ja luotua tälle uusia puolia. Hän esittää iloista, koska haluaa piilotella suruaan ja ympäristö vaatii häneltä iloisuutta. Hän on masentunut, koska on yksin kulissiensa takana, eikä kukaan näe hänen todellista minäänsä. Hän hallitsee tekohymyilyn taidon ja osallistuu innokaasti kaikkeen, mihin ei edes haluaisi. Yksinäisinä iltoina hän vain makaa sohvalla tuntien itsensä ontoksi. Kysymyksiä muodostamalla ja niihin vastaamalla, perustelemalla, ristiriitaisetkin ja mahdottomilta vaikuttavat luonteenpiirteet saa sopimaan yhteen, ja hahmo ottaa askeleen kohti monitahoista, syvää hahmoa. Samaa tekniikkaa voi soveltaa yksinkertaisimpiinkin seikkoihin, kuten esimerkiksi kuinka köyhästä perheestä oleva lapsi voi pukeutua hänelle liian kalliisiin lolitavaatteisiin? Hän voi ommella niitä itse, tai hän on voinut saada niitä rikkaammilta ystäviltään.
Tarpeeksi hyvillä perusteluilla voi saada aivan mitä tahansa läpi, kunhan käyttää järkeään!
3. Tarkista tosiasiat!
Joskus, vaikka hahmon olisi kirjoittanut johdonmukaisesti ja selittänyt kaikki jännitteitä luovat ristiriitaisuudet mahdolliseksi, hahmotiedoissa on silti virheitä. Chênevalie on, fantasiaelementeistään huolimatta, meidän nykymaailmaamme sijoittuva roolipeli, ja vaatii tiettyä realistista otetta hahmoihin. En itsekään tiedä, miten Ranskan koululaitos tarkalleen eroaa suomalaisesta, mutta en silti suosittele kenenkään väittävän suoraan hahmonsa aloittaneen koulun seitsemänvuotiaana - monissa maissa koulu alkaa jo monta vuotta aikaisemmin. Pienellä harkinnalla ja "ehdottomien totuuksien" julistamisen välttelyllä todennäköisesti välttää faktuaaliset virheet hahmoissaan, ja koska niitä useimmiten esiintyy vähemmän merkityksellisissä sivuseikoissa, tämä menettely pelastaa useimmiten tiedonpuutteen aiheuttamilta virheiltä. Vähin mitä voi hahmonsa eteen tehdä on googlettaa esimerkiksi edellämainittu Ranskan koulutusjärjestelmä tai katsoa tietoa wikipedian Ranska-artikkelista, joka on kotisivuillammekin linkattuna. Tiedonpuute ei ole vakava rike, mutta voi estää ikävästä hahmon komean pääsyn ensimmäisellä yrittämällä sisään: siis epäröidessäsi käänny aina internetin laajan tietokannan pariin ja tarkista tosiasiasi.
4. Älä pelkää erikoisuutta!
Ropettajapiirejä vaivaa huomioni mukaan Mary Sue -kammo sekä hysteerinen varovaisuus hahmojen voimien suhteen: monissa paikoissa on kielletty liian vahvat hahmot.
Chênevaliessa näin ei ole.
Älä siis pelkää hyödyntää hahmosi lajin, kykyjen tai taustan luomia mahdollisuuksia. Jos vain noudatat kaikkia muita ohjeita, et voi vahingossa luoda täysin samaistumiskelvotonta Suea tai mahtitaistelijaa.
Se, millaisia, kuinka monta ja kuinka vahvoja erikoiskykyjä hahmollasi on, ei määritä, onko kyseessä hyvä vai huono hahmo.
Kaikki vahvat hahmot eivät ole mielenkiintoisia eivätkä kaikki tavanomaiset ole tylsiä. Samalla kun jotkut hahmotyypit tarvitsevat ylitsepursuavia voimia toimiakseen, toisten tarvitsee olla heikkoja. Älä siis anna ylläpidon haukkujen pelon tai sääntörikkomuksen kavahtamisen estää itseäsi käyttää omaa järkeäsi ja luoda hahmostasi juuri niin eriskummallinen, maaginen ja uniikki, kuin sen vain tarvitsee olla. Tarpeeton erikoisuus on asiansa erikseen, ja sitä pystyt välttämään noudattamalla muita ohjeita ja harkitsemalla hahmosi ominaisuuksia huolella.
Älä myöskään pelkää haastaa itseäsi. Ehkä kaikki muut tekevät helposti paritettavia parikymppisiä ja mieleltään tasapainoisia ihmisiä, mutta se ei estä sinua kirjoittamasta hahmostasi sosiopaattia demonia, jumalan olemassaoloa kyseenalaistavaa enkeliä, halvaantunutta urheilijaa tai kehitysvammaista. Kaikista helpointa on kirjoittaa hahmoa, joka on itse helppo ymmärtää ja johon samaistuu, mutta joskus on mielenkiintoisampaa valita vaikeampi reitti. Näin saa useimmiten myös luotua aidosti massasta erottuvan, mielenkiintoisen ja erikoisen hahmon. Älä siis jää tutun ja turvallisen 'erikoisuuden' rajojen sisälle, vaan riko ne rohkeasti, häpeilemättä, niin saatat saada käsiisi oikean timantin hahmoksi.
5. Muista tasapaino ja dynaamisuus!
Hyvä hahmo on aina hyvin tasapainotettu ja dynaaminen. Litteä, yksiulotteinen ja persoonaton hahmo toimii sivuhahmona, tarinan tukijana tai statistina, mutta ropetettaessa kukin pelaa aina omaa hahmoaan tarinan päähenkilönä, jolloin tarvitaan syvä, monitahoinen ja jo pelkällä olemuksellaan jännitteitä muiden hahmojen kanssa luova hahmo.
Tasapainoisuus hahmossa tarkoittaa sitä, että jokainen selkeä piirre on tasapainotettu ainakin ripauksella vastakkaista piirrettä. Näin vältetään litteät, vain yhdestä piirteestä koostuvat hahmot, sekä myös yltäkylläinen täydellisyys hahmoissa. Yksinkertaisimmillaan tasapainotus tarkoittaa sitä, että kauniilla hahmolla voi olla ruma luonne, koulussa tyhmä voi olla sosiaalisesti fiksu, onnettomalla voi olla hyvä huumorintaju, avuton olla rohkea muita puolustaessaan. Tasapainotuksen voi viedä myös hyvin hienovaraiseksi, ja sen pitää hahmotietojen lisäksi näkyä myös pelattaessa. Tasapainoisuudella autetaan itseä ja muita samaistumaan paremmin hahmoon, ja tasapainoinen hahmo toimii paremmin useammissa pelitilanteissa: aina ja ikuisesti pelokas ja itkeskelevä hahmo voi olla hauska muutamassa synkistelypelissä, mutta mikäli hahmo on kykenemätön reipastumaan ja rohkaistumaan edes väliaikaisesti, ei sillä voi pelata oikein mitään muuta.
Dynaamisuus hahmossa tarkoittaa sitä, että jokin, joko sisäinen tai ulkoinen tekijä synnyttää hahmossa motivaation toimia. Hahmo voi esimerkiksi tasapainoilla hulluuden ja selväjärkisyyden rajalla, joutua pohtimaan jotakin eettistä probleemaa, taistella ulkoista tuomitsemista vastaan - mitä vain, mikä antaa hänelle syyn toimia, etsiä vastauksia, yrittää muuttaa asioita, asennoitua muita hahmoja kohtaan tietyllä tavalla. Hahmoa ei kannata luoda 'valmiiksi paketiksi', joka tulee elelemään onnellista, mutkatonta elämäänsä, vaan hahmosta täytyy löytyä jokin alkusysäys, joka aloittaa sen kehityksen ja muutoksen. Sen ei tarvitse olla mitään dramaattista, mutta hahmon muuttuminen ja kehittyminen takaa sen, ettei pelaaja kyllästy hahmoonsa, eivätkä muut pelaajat hahmon kanssa pelaamiseen.
