Gabrielle Noémie Bouchard – tunnetaan myös nimellä Rose
22-vuotias – nainen – biseksuaali – sinkku
ranskalainen – ihminen – maksullinen seuralainen (kysyttäessä kertoo olevansa sihteeri)
Ammatista:Gabrielle tunnetaan työssään nimellä Rose. Hän on yli puolentoista vuoden ajan työskennellyt maksullisena seuralaisena. Alkujaan hän työskenteli itsenäisesti, mutta nykyään hän toimii erään Pariisin suosituimman agentin alaisena. Neidin hinnat lähtevät viidestä sadasta eteenpäin.
Rose on loistava kumppani elegantteihin juhliin, jos sitä omaa naisystävää ei ole tai ei halua firman juhliin viedä. Hänestä saa niin aamusamppanjalle kuin lounaallekin seuraa, ja hän voi toimia myös treffiseurana, jos kaipaa vain piristystä arkeen, vaikkapa seuralaista elokuviin. Makuuhuoneen puolella Rose on monipuolinen: hän ottaa asiakkaansa hellään huomaan tai näyttää, miten kivusta voi tehdä taidokkuudella nautintoa. Kaikki riippuu täysin asiakkaasta, eikä Rose ole nirso kokeilemaan uuttakaan.
Suhteista:Gabrielle asuu yksinään asunnossaan, eikä hänellä ole seurustelukumppania. Perheeseensä hänellä on ihan hyvät välit, sillä seuraamuksella tosin, ettei kukaan perheenjäsenistä tiedä hänen todellista ammattiaan.
Laurent Bouchard, isä: Laurent on 56-vuotias tiukka perheenisä, joka työskentelee lujasti kauppiaana antaakseen perheelleen mahdollisimman hyvän elämänlaadun, vaikkei kaupan kassalla palvellessa käteen hirmuisesti jääkään. Hän toivoo lapsiltaan parempaa elämää, ja sen tähden hänen vaatimustasonsa on korkealla, joskus liiankin.
Aimée Bouchard, äiti: 54-vuotias Aimée työskentelee kampaajana kolmen kampaajan kampaamossa. Hänen odotuksensa eivät ole niin korkealla kuin Laurentin, ja hän pitääkin lapsiinsa huomattavasti lämpimämmät välit.
Émile Bouchard, vanhempi isoveli: 28-vuotias nuorimies on ennättänyt jo opiskella lääkäriksi ja työskentelee yksityisellä puolella. Hän on näennäisesti onnistunut saavuttamaan kaiken, löytänyt hyvän ammatin ja vieläpä hehkeän naisen vierelleen. Toistaiseksi odotetaan Émilen ja tyttöystävän Louisen kihlausuutisia.
Marcellin Bouchard, nuorempi isoveli: Tämä 26-vuotias mies ei ehkä ole päässyt yhtä hyvään ammattiin kuin vanhempi veljistä, mutta työskentelee putkimiehenä. Marcellin ei ole löytänyt vielä rinnalleen ketään, mutta vanhempien toiveet ovat yhä korkealla.
Luonteesta:Jos täytyisi valita yksi ainokainen sana kuvaamaan Gabriellea, se olisi ehdottomasti
perfektionisti. Hän on täydellisyydentavoittelija muttei missään tapauksessa kaikissa asioissa. Gabriellella on tarkka tärkeysjärjestys, ja ylimpänä olevia motiivejaan hän tavoittelee yhtä korkealta kuin keräisi taivaalta tähtiä. Ja jos täytyy luetella joitakin asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä, ne olisivat oma hyvinvointi ja onnellisuus. Gabriellella on aika hyvät elämäntavat, hän ei polta ja pyrkii juomaankin kohtuudella, käy kuntoilemassa joka päivä, mikä on totta kai varsin ymmärrettävää, kun vartalo sattuu olemaan melko tärkeä elementti hänelle työnkin puolesta. Hän rakastaa kaikenlaista tanssia, juoksee, ui ja käy kuntosalilla.
Hän on periksi antamaton, ylikriittinen itseään kohtaan mutta myös ailahtelevainen ja vaipuu herkästi synkkyyteen, mikäli jokin ei mene aivan kuten olisi pitänyt. Onneksi moiset aallonpohjat eivät kovinkaan kauaa kestä. Emotionaalisesti Gabrielle onkin hauras, hän pakenee riitoja ja kaikenlaisia vaikeuksia niin paljon, että lopulta ajautuu suoraan umpikujaan. Toisaalta hän saattaa yllättäen myös löytää uudenlaisen valonpilkahduksen, ja sen jälkeen Gabriellea taas ei saa pysäytettyä millään.
Gabrielle on melko hyvä lukemaan ihmisiä, sitähän hänen työnsäkin vaatii. Hän on oppinut tuntemaan pienet vihjeet, jotka kertovat toisten mielen liikkeistä, huomaa helposti mikäli toinen valehtelee tai jokin on hullusti. Joskus näkökyky on turhauttavaakin, sillä Gabrielle haluaa miellyttää muita, ja hän huomaa kyllä, jos ei ole täyttänyt odotuksia. Vaikka toinen väittäisi, ettei se haittaa, mutta hän näkee jotain muuta tämän kasvoilta tai vain kämmenen asennosta, hän ei jaksa ilahtua sanoista. Sanat ovat suojamuuri, Gabrielle muistuttaa aina itseään, muuri joka kertoo sen, minkä puhuja haluaa kertoa, ei välttämättä sitä mitä sydämellä oikeasti on. Sen tähden sanoihin kannattaa turvautua ja suoraa katsekontaktia välttää.
Salaisuudet ajavat Gabriellen herkästi epärehellisiin suhteisiin, vaikka hän pyrkiikin pitämään läheisemmät suhteet poissa kuvioista elämässään. Hän on löytänyt rauhan ja turvan itsenäisyydestään, eikä häntä ole helppoa saada sen takia varsinaiseksi ystäväksi. Edes kahville pyytäminen voi olla suurenkin työn takana, ainoastaan Gabriellen epäluottamuksen tähden. Ja siinä missä Rose tietää, mitä tekee ja on suorastaan itsevarma tuntemattomiakin kohtaan, Gabrielle on pidättäytyväinen ja epävarma. Hän pyrkii tuomaan itsensä aina hyvin esille, mutta leuka ei kuitenkaan aina pysy pystyssä, hänen hymynsä saattaa olla vähän liian varovainen ja liikkeet hermostuneita, ja monesti huolitellut sormet pyörittelevätkin puheen lomassa hiussuortuvia. Gabrielle ei ole lainkaan varma siitä, minkä tähden hänen on niin paljon vaikeampaa kohdata ihmisiä omana itsenään kuin Rosena, mutta kenties ilmiö on vähän samankaltainen kuin ujoilla näyttelijöillä.
Itsekäs hän saattaa myös olla, mitä muutakaan voisi odottaa naiselta, joka on tottunut tulemaan toimeen itsekseen? Ja hyvin hän tuleekin, runsaiden tulojensa lisäksi hän on jokseenkin itseoppinut, on lukenut psykologiaa ja filosofiaa, osaa jonkin verran kieliä; ranskaa (joka on äidinkielensä) englantia, espanjaa, italiaa ja muutaman sanan eksoottisempiakin kieliä. Ennen kaikkea yön ylitse tai pidempäänkin kestävien työkeikkojen aikana ennättää nimittäin yllättävän paljon sivistää itseään. Vapaa-ajallaan Gabrielle lukeekin kirjoja, katselee televisio-ohjelmia tai pitää huolta vartalostaan. Hän harrastaa myös jonkin verran fanifiktion kirjoittamista, mitä hän saattaa toisinaan hävetä, mutta onneksi kukaan ei ole tietoinen tästä paheesta.
Taikaolentoihin Gabrielle suhtautuu aika neutraalisti., hän ei juurikaan jaksa erotella ketään lajinsa perusteella, ainoastaan sen perusteella, millainen luonne olennolla on. Kiltit ovat aina kilttejä ja ilkeät ilkeitä, ei siihen tarvitse sekoittaa vielä lajirasismiakin. Ja on hän saanut pari asiakastakin muusta kuin ihmislajista, joskin Gabrielle suhtautuu aina heihin luonnollisesti hienoisella varauksella.
Ulkonäöstä:Gabrielle on huoliteltu nainen, joka näyttää hyvältä vapaapäivinäänkin. Hän on 167 cm pitkä ja painaa vähän päälle 50 kiloa. Hänen hoikka vartalonsa on hyvin hoidettu, litteästä vatsasta saattaa juuri ja juuri nähdä vatsalihakset, mutta ennen kaikkea koskettaessa ne tuntuvat. Rinnat ovat pyöreät, kuppikokona toimii B. Iholtaan hän on hyvinkin vaalea, ja hän saa aivan pienestä auringonvalosta iholleen pisamia, joita voi löytyä kasvojen lisäksi olkapäiltäkin. Lävistyksiä tai tatuointeja Gabriellella ei ole, vaikka kuvissa jälkimmäisiä saattaa esiintyä.
Kasvoiltaan Gabrielle on yleisesti ottaen miellyttävä. Hänellä on pehmeä leuka, sensuellin linjakas kaula ja jonkin verran erottuvat poskipäät, joita hän korostaa meikissään. Klassisen suoran nenän kärki nousee hitusen verran ylöspäin ja huulet ovat varsin kauniit, amorinkaari erottuu, vaikka ylähuuli on alahuulta kapeampi. Silmät ovat väriltään vihreä-ruskeat, ja niitä kehystävät pitkät ripset. Gabriellen katse on tavanomaisesti sensuellin viettelevä. Silmien yllä olevat kulmat ovat aina huolellisesti nypityt, eivätkä ne ole kovinkaan tuuheat vaan naisellisen kapeat.
Kuten jokainen nainen tietää, tai ainakin jokaisen kuuluisi tietää, hiukset ovat naisen kruunu. Sen tähden Gabrielle pitää oikein hyvää huolta hiuksistaan, jotka ovat väriltään punaiset. Hiuslaatu on pehmeän kihartuva, joskin vaatii useimmiten lisäkihartamista, ja hiuslinja otsan yllä on suora. Jakaus on vasemmalla sivulla, ja Gabrielle on kasvattanut hiuksensa sivujakaukselle. Hän pitää yleensä hiuksensa avoinna mutta saattaa koristella niitä erityistapauksissa hiussoljilla. Asiakkaiden kanssa avoimet hiukset ovat kuitenkin osoittautuneet kätevämmiksi.
Vaatetyyli saattaa vaihdella Gabriellen ja Rosen välillä. Rose pukeutuu aina designer-asuihin, tiukkoihin mekkoihin, jotka ovat tyylikkäitä eivätkä liian paljastavia (ellei asiakas sitten muuta toivo). Hän panostaa laatuun: korkeisiin kenkiin ja hyvälaatuisiin kankaisiin. Sen sijaan vapaa-aikaansa Gabrielle viettää varsin mukavissa vaatteissa, hän ei silloinkaan tingi vaatteiden laadusta mutta pukeutuu mieluummin farkkuihin ja pehmeisiin neuleisiin. Gabriellella on hulluna laukkuihin, ja laukkukaapista löytyykin merkkituotteita kuten Chanelia tai Jimmy Choota.
Meikki on aina huoliteltua muttei yliampuvaa. Gabrielle luottaa aika luonnolliseen meikkiin, minkä tähden hänen luomensa ovat yleensä ruskealla sävytetyt. Ripsiväri, sävytetty huulikiilto ja kevyt poskipuna ovat hänen luottotuotteitaan. Ihonsa hän meikkaa tasaiseksi. Rajauksia hän käyttää harvemmin, samoin voimakkaita huulipunia. Tuoksuja Gabrielle ei käytä, sillä onhan hän sentään laadukas seuralainen, jonka tehtävänä on varmistaa, ettei asiakas myöhemmin lemua naiselle. Korkeintaan miedon tuoksuisia suihkugeelejä ja vartalovoiteita hänellä saattaa olla.
Menneisyydestä:Laurent ja Aimée Bouchard olivat onnellisesti naimisissa, viettäneet täydelliset kesähäät ja saaneet pari poikalasta, mutta kaksi ei tuntunut riittävän. Aimée oli aina toivonut tyttölasta, joten he päättivät yrittää vielä kerran. Eikä kestänyt kauaakaan, kun lääkäri totesi naisen olevan onnellisesti raskaana.
Sitähän sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo. Niinpä 27.12. maailmaan ilmestyi pieni tyttövauva, joka nimettiin Gabrielleksi. Hän jäi viisihenkisen perheen kuopukseksi, silmäteräksi. Gabrielle kasvatettiin tiukasti, mikä kiusasi aina hänen itsenäisen ajattelijan luonnettaan, mutta ennen kaikkea häntä häiritsi uskon puute. Hänen perheensä oli voimakkaasti katolinen, mutta tyttö ei koskaan löytänyt sielulleen rauhaa Jeesuksesta tai Jumalasta. Hän oli pikemminkin vain ahdistunut, yritti löytää sen uskon, mistä ihmiset aina kohisivat, mutta aina kun Gabrielle uskoi onnistuneensa edes jossain määrin, hän joutui huomaamaan erehtyneensä. Hän ei saanut suurta valaistumista tai uskoon tulemisen suurta kokemusta. Mutta aikoihin se ei lopulta haitannutkaan.
Sitten Gabrielle varttui kouluikään. Aluksi koulu meni ihan mukavasti, sillä niin nuorilta lapsilta ei vielä odotettu suuria, mutta ennen kaikkea collège-koulussa Gabrielle alkoi jäädä jälkeen. Hän oli kyllä terävä muttei osannut suhtautua opiskeluun oikein. Hän kävi juuri ja juuri koulunsa loppuun ja suuntautui sitten ammatilliseen. Niin hän ainakin aluksi aikoi. Gabrielle oli ensimmäistä vuottaan opiskelemassa, kun suuri uutispommi jysäytettiin maailmaan. Hänen perheensä luonnollisesti reagoi asiaan varsin kiivaasti, ja tyttöparan pää oli poksahtamispisteessä, kun hän jätti kotinsa lähtien etsimään rauhaa muualta. Kaikki, mihin Gabrielle oli uskonut (saati sitten yrittänyt uskoa) oli nyt huomattavasti hankalampaa prosessoida, eikä hän tiennyt, mihin olisi luottanut.
Suuri, synkkä maailma ei tietenkään ollut helppo paikka hädin tuskin seitsemäntoistavuotiaalle, joten rentoon perhe-elämään ripauksella pieneen ylellisyyteen tottunut Gabrielle joutui synkkyyden kierteeseen. Hänellä ei ollut minkäänlaista koulutusta, jota ilman oli suoranainen mahdottomuus löytää töitä. Gabriellen oli pakko myöntää, ettei hänellä suoraan sanottuna ollut paljoakaan mahdollisuuksia, joten aluksi hän eksyi strippiklubille. Hänelle avautui ovi maailmaan, jossa elämä oli vielä vaarallisempaa kuin ihmisillä, jotka kävivät normaalissa päivätyössä, mutta samaan aikaan se elämä oli huomattavasti juovuttavampaa, innostavampaa. Gabrielle leiskuvanpunaisine hiuksineen ja valkeine ihoineen oli herkullista silmänruokaa, ja vaikka häntä hävetti myöntää se, hän rakasti niitä nälkäisiä katseita ja rahasetelien kahinaa tummissa nahkalompakoissa. Eikä hän voinut olla kuulematta takahuoneessa tarinoita niistä summista, jotka ansaittiin fyysisellä kosketuksella, suurissa parivuoteissa silkkilakanoiden keskellä.
Ennen kuin Gabrielle huomasikaan, hänestä oli tullut sängynlämmittäjä viimaisina lumituiskuöinä ja jännitteen laukaisija raskaan työviikon jälkeen enemmän tai vähemmän yksinäisille miehille. Ensin hän oli ajatellut vain hankkivansa rahaa saattaakseen jatkaa opiskeluja, mutta moiset suunnitelmat katosivat, kun hän ymmärsi sen rahamäärän, minkä hän saattoi hankkia silkalla vartalollaan. Eikä hän ollut koskaan ollut niin innokas sihteerikön urasta.
Vuodet kuluivat, Gabrielle saattoi muuttaa isompaan asuntoon saatuaan varojaan kuntoon, ja hän pikkuhiljaa uskaltautui sopimaan välejänsäkin perheensä kanssa. Työstään hän ei tokikaan sanonut halaistua sanaa, sen oli paras olla salaisuus, ja väittikin jatkaneensa opiskelujaan. Vanhemmat olivat toki tyytyväisiä pienestä tytöstään, josta oli kasvanut nainen, ja nykyään Gabrielle tulee perheensä kanssa aivan tyydyttävästi toimeen. Ei hän heihin niin ahkerasti yhteyttä pidä, mitä nyt soittelee milloin sattuu ja käy aina juhlapyhinä ja syntymäpäiväjuhlien aikoihin kotona.
Gabrielle ei kuitenkaan ollut typerä, hän tiesi miten paljon vaarallisempaa oli toimia yksinään ilman välikäsiä, ketään johon luottaa, joten hän alkoi tutkia maksullisten seuralaisten palveluja ja erinäisiä agenttien sivustoja, joita Pariisista toki löytyi. Alku ei luonnollisestikaan ollut helppo, ensin täytyi löytää sopiva agentti. Gabrielle kävi lävitse työhaastatteluja, kunnes viimein tärppäsi (olkoonkin, että agentti antoi odottaa vastausta turhauttavan kauan, mutta Gabrielle ymmärsi myöhemmin sen kuuluvan vain hänen dramatiikkaansa). Tokikaan hän ei aluksi päässyt niin korkeisiin palkkaluokitteluihin kuin korkean luokan seuralaiset, mutta hänen fyysiset apunsa ja asiakkaiden palaute nostattivat hänet lopulta agenttinsa listoilla niiden havitelluimpien ja kalliimpien tyttöjen joukkoon, mistä hän olikin jo ennättänyt haaveilla.
Kaikkea pikkusälää:- kuvissa Hattie Watson
