Hugo Hatch

Nimi: Hugo Hatch
• Hänet nimettiin aikanaan Hyakinthokseksi
• Esiintyy myös muilla nimillä
Ikä: reippaasti yli 2000 vuotta
• Näyttää kolmekymppiseltä
Sukupuoli: Mies
Laji: Puolijumala
• Hänen äitinsä on antiikin Kreikan sodan ja viisauden jumalatar Pallas Athene ja isä on puolijumala (tämän isä oli ihminen ja äiti väkivaltaisen kuoleman jumalatar Kerit)

Suhteet:

Isabelle Hatch – Kaksoissisar. Heillä on hyvin läheinen ja erikoinen suhde, kaksikolla on tuskin mitään salattavaa toisiltaan. Heille ei ole koskaan ollut erikoista esittää mm. toistensa aviopuolisoja tai toteuttaa sitä oikeasti. Moni sanoisi nykymaailmassa heidän suhdettaan sairaalloiseksi, mitä se taitaa olla. He kumminkin ovat aina olleet lähellä toisiaan, koska ovat niin biologisesti kuin henkisestikin kytköksissä toisiinsa.

Äitiään Hugo tapaa harvoin. Isabelle on ainoa sukulainen, johon hän on kontaktissa. Isän hän tappoi itse.
Koska Hugo on ollut ahkera ja hedelmällinen mies, hänellä on luultavasti isompikin lapsikarstas. Tosin, hän ei tiedä yhtäkään heistä, mutta tietää saaneensa yhden jos toisenkin naisen raskaaksi.

Ammatti: Hän on aina ollut liian viisas ja liian varakas viitsiäkseen kouluttautua mihinkään ammattiin. Se ei kumminkaan tee hänestä avutonta. Hän on koko ikänsä huijannut ja kerännyt itselleen varallisuutta, joten köyhä hän ei ole. Mutta hänellä on kumminkin yritys siskonsa kanssa, minkä tarkoituksena on rahasta pilata ihmisten elämiä. Niin inhottavalta kuin se kuulostaakin, kaksoset ovat auttaneet niin mustasukkaisia kuin vaikutusvaltaisia henkilöitä saamaan heidän kostonhimonsa ja kunnianhimonsa sammutukseksi. He ovat siis huonon onnen tuojia, eivätkä pelkää olla käyttämättä sitä taitoa liian vähän. Kunhan hinnat ovat kohdillaan he tappavat ja jopa näyttelevät toisten elämiin ja tuhoavat ne asiakkaan haluamalla tavalla.

Yritys on huomaamaton, mutta asiakkaita löytyy tarpeeksi. Heidän toimintansa ei ole laillinen, mutta kumpikaan ei välitä moisesta. Vaikka kaksosilla on taito olla esiintyä aivan eri henkilöinä, he ovat silti halunneet pitää etäisyyttä asiakkaisiin. Heillä on omat nettisivut yritykselle, mistä löytyy numero, josta tavoittaa kaksoset. Asiakkaan tapaaminen ei kumminkaan ole mahdotonta, mutta useimmiten asiakkaatkin haluavat pysyä nimettöminä ja kasvottomina

Ulkonäkö

Küva

Kreikkalaiset jumalat on kuvattu lähes poikkeuksetta ihmismäisiksi olennoiksi, joten Hugon ulkonäössä ei ole mitään normaalia häiritsevää. Hän on perinyt selvästi juuri kreikkalaisen miehen ulkonäön; hänen ihonsa on aavistuksen ruskea ja mustat ja lyhyet hiukset voittaisivat monet tuuheudellaan. Hiukset eivät ole silkkiset, vaan karheat ja paksut. Karvoitus ei ole jäänyt vähäiseksi muuallakaan kehossa: parrankasvu on runsasta, käsi- ja jalkakarvat ovat runsasta, mutta rintakarvoitus ei Hugon onneksi peitä koko yläkroppaa. Joskus hän innostuu ajelemaan rintakarvansa, mutta useimmiten antaa niiden olla, koska hänestä niitä ei ole häiritsevästi.

Syy myös miksi Hugo joskus haluaa ajella yläkroppaansa on machoilu. Hän tietää omistavansa hyvän kropan runsaine lihaksineen, eikä pelkää olla esittelemättä sitä. Vatsa- ja rintalihaksien ohella hänen käsi- ja jalkalihakset ovat myös hyvässä kunnossa.
Miehisyyttä häneen tuo lihaksien lisäksi harteikkuus ja 194 sentin pituus. Hän ei ole siis mikään heppoisin kaverin, mutta ei näytä kovin vaaralliselta ainakin, jos kasvoja katselee. Nimittäin kasvoilla lepää lähes poikkeuksetta hymy, joko ystävällinen tai ovela sellainen. Kasvot ovat kulmikkaat, silmät aavistuksen vinot ja kaikista oletuksista huolimatta kirkkaan siniset. Nenä on suora ja sopiva, ehkä hieman liian pitkä. Koska karvankasvu on runsasta, miehellä on tuuheat kulmakarvat ja lähes poikkeuksetta partakarvoja leuassaan. Yleensä hän on muotoillut ne siistin näköiseksi, mutta sänkeä hänellä on yleensä aina.

Yksittäisiä arpia miehellä voi nähdä, mutta näkyvimmät ja isoimmat ovat hänen selässään. Hän on saanut nuorempana maistaa ruoskasta, joten selkää pitkin on nähtävissä vieläkin muutama vaalehtava viiru. Ne kumminkin eivät paista enää niin kirkkaasti kuin ennen, mutta kyllä ne huomaa, jos tuijottaa hänen selkäänsä.

Mies pukeutuu aina siististi, toisinaan jopa kalliisti. Ei ole kummallista, jos hän pukeutuu tavallisena päivänäkin parhaimpiinsa. Hän haluaa näyttää vain rikkaalta ja vaikutusvaltaiselta.

Luonne: Lähes poikkeuksetta Hugo antaa itsestään tuttavallisen, kohteliaan, hauskan ja ystävällisen kuvan. Hän on herrasmies, joka pitää flirttailusta kauniimmalle sukupuolelle, vaikka se voi olla täysin viatonta. Tosin, hyvin harvoin hänen flirttailunsa on viatonta, koska mies on hyvin halukas saamaan itselleen kaverin yöksi.
Hän kumminkin pitää itseään ovelana, kun karismaattisuudellaan ja näyttelijäntaidoillaan esittää rehtiä ja ihastuttavaa miestä keräten itselleen ihastuneita ja vakavimmissa tapauksissa rakastuneita naisia – joskus jopa miehiä – peräänsä. Harva kumminkaan saa häntä kahlittua paria yötä pidemmäksi, koska miehen sydän ja mieli ovat liian vapaita. Mutta toisinaan hän vain piruuttain aloittaa suhteen, mutta hyvällä omatunnolla pyörittelee muitakin naisia samalla ja välillä jää tahallaan kiinni petturuudestaan – se on hänestä värisyttävän ihanaa. Siksi hän jatkaa harrastustaan kerta toisensa jälkeen, koska se tyydyttää hänen seksuaalisia himojaan, mutta samalla ruokkii hänen mieltään.

Yleensä miehen huvittelun kohteena ovat naiset, mutta toisinaan on hauskaa esittää pelkkää hyvää ystävää sellaisille miehille ja naisille, joilla on vaikeat ajat, mutta loppuhuipennukseksi hän voi vetää maton jalkojen alta ja tehdä uhrien elämästä vielä kurjempaa. Hänellä on taito saada tuttavansa tuntemaan itsensä tärkeäksi ja halutuksi, eikä pelkää olla syöttämättä sitä halua, mutta hänellä on myös taitoa pyyhkiä se kaikki yhdessä hetkessä. Aina kumminkaan mies ei suunnittele tuttaviensa elämien pilaamista, joskus hän kaipaa vain jutteluseuraa, vaikka pitääkin melkein aina kanssakäyjiään typerinä ja mitättöminä. Hän on sosiaalinen mies, joten aina ei voi olla ranttu puheseuran takia.
Hänellä ei tunnu olevan omatuntoa, eikä minkäänlaista moraalia. Hän haluaa ja pystyy tekemään mitä vain kenelle tahansa. Sydämettömyys, julmuus ja raakuus kuuluvat hänen luonteeseensa, siksi hän ei tunne empatiaa ketään kohtaan, pikemminkin ruokkii itseään katsomalla toisen sisäistä kuihtumista.

Miehellä on aina myös suuret luulot itsestään. Hän kuvittelee jokaisen lankeavan hänen eteensä polvilleen, koska osaa esittää niin täydellistä. Hän luulee olevansa myös voittamaton, puhuttiin sitten jalkapallosta tai shakinpeluusta. Hän luulee olevansa täydellinen niin fyysisesti kuin henkisestikin, kukaan ei voita hänen puheenlahjojaan, älyään tai hauistaan. Hän on vaikka huijaamalla paras. Voitto on hänelle tärkein, ei reilu peli. Siksi hänelle häviöt ovatkin hyvin raskaita ja hänen on vaikea ylpeänä miehenä myöntää olevansa huonompi tai heikompi. Siksi häviöistä ei puhuta jälkikäteen. Yleensä mies ei haasta uudestaan voittajaansa, koska pelkää häviävänsä uudestaan. Se olisi vielä nöyryyttävämpää, jos häviää kaksi kertaa tai enemmän. Hän ei kumminkaan ole yhtä paha häviäjä kuin siskonsa, eikä samanlainen riidanhaastaja kuin tämä, joten ei enää joudukaan niin paljoa kilpailemaan taikka tappelemaan muitten kanssa.

Oikeasti hän on myös nokkava ja pisteliäs suustaan. Hän ei turhaan ilkeitä sanoja säästele, vaan pahimpina päivänä antaa mielipiteittensä kuulua. Hän on kauhea arvioitsija, varsinkin siskonsa kanssa. He molemmat pitävät itseään niin täydellisinä, että näkevät muissa kaikissa asioissa vikoja.
Hän on itsekäs, eikä epäröi ensimmäisenä pelastaa oman nahkaansa ja jättää muut kärsimään. Ylensäkin oma maha ensin, muista ei ole niin väliä!

Hugo näkee olevansa muitten yläpuolella ja oikeutettu. Hän kuvittelee olevansa viisaampi, kun on ymmärtänyt maailman kulun. Hän kuvittelee elämän jakautuneen pahantekijöihin ja kärsijöihin. Pahantekijät ovat oikeutettuja ja fiksuja, kärsijät typeriä ja ala-arvoisia. Hän on oppinut elämänfilosofiansa isältään ja onnettomien sattumien kautta sekä on toteuttanut sitä parhaansa mukaan, niin vapaa-ajallaan kuin töittensä merkeissä. Hänen mielestään kaikki ovat pahoja, mutta joillakin on tarpeeksi rohkeutta näyttää sitä - kuten hänellä.

Hänen ystäväkseen on lähes mahdotonta päästä. Hän esittää ystävää monellekkin, mutta todellisuudessa ei kiinnitä kenenkään tunnepitoisia suhteita. Hänen luottamustaan on vielä vaikeampaa saada, koska mies ei osaa luottaa kuin itseensä ja siskoonsa.

Hän on mahdottoman järjestelmällinen ja ihailtavan maltillinen. Nuoruuden levottomuus ja päämäärättömyys ovat muuttuneet harkinnaksi ja sivustakatseluksi. Hän on viisas ja punnitsee mahdollisimman monta vaihtoehtoa, ennen kuin toimii – ainakin suuremmissa suunnitelmissa. Toisinaan hänen siskoaan ärsyttää veljensä jahkailu ja pohdinta, joten on oppinut siskoltaan toisinaan vain toimia vaistojensa mukaan ja nopeasti.

Harvoin kumminkaan uusi tuttava näkee hänen narsistisia piirteitään. Hän on oppinut näyttelemään mukavaa heppua, kunnes tai jos näyttää kyntensä.

Menneisyys: Neitsyeksi huhuttu Pallas Athene synnytti kaksoset marraskuisena yönä Olympolaisten jumalten keskuudessa. Puoliveriset olivat puhuttuja ja kohuttuja, mutta itse Zeus hyväksyi heidän läsnäolonsa Olymposvuorella lempityttärensä Athenen vuoksi. Kaksoset saivat kasvaa muiden jumalien keskuudessa, kunnes kuului ennustus, mikä kertoi kaksosien tuottavan tuhoa ja tuskaa tulevaisuudessa. Ennustus ei kertonut minne ja keille, mutta Zeus pelkäsi sen tapahtuvan Olymposvuorella.  Niinpä hän karkotti kaksoset, kun nämä olivat 7-vuotiaita. Heidät ajettiin ihmisten maailmaan, missä heillä ei ollut paikkaa, eikä taitoja selviytymisestä. Heidän äitinsä auttoi parhaansa mukaan, mutta Zeus ei ollut innokas asiasta. Hän halusi katkaista kaksosten kaikki suhteet heihin, koska pelkäsi pahinta.

Kaksoset oppivat nopeasti inhoamaan Zeusta. He oppivat vihaamaan muita Olympolaisia jumalia, jotka niin armottomasti jättivät pienet lapset selviytymään maailmasta, johon he eivät olleet tottuneet. Jumalien keskuudessa elämä oli ollut huoletonta ja ylellistä, maan päällä he joutuivat taistelemaan päivittäin ruuasta ja kärsiä taudeista. Välttääkseen tulevaa Zeus itse pisti alulleen kaksosten vihanpidon maailmaa kohtaan.

Sinisilmäiset kaksoset eivät tuntuneet aluksi ymmärtävän katulapsen elämää. Heitä höynäytettiin ja hyväksikäytettiin monet kerrat. Heidän tuurinsa oli niin surkea, että heitä huijattiin luovuttamaan ruokaa, työläisiksi ilman korvausta ja tekemään asioita, joista seurasi rangaistus. Katu ja välinpitämättömyys keittivät heidät koviksi ja opetti heitä tajuamaan oikean maailman armottomuus.

He näkivät harvoja iloisia asioita myöhäislapsuudessaan. He tunsivat olonsa vain hyljätyiksi, nöyryytetyiksi ja mitättömiksi. Tulipa kumminkin päivä, kun eräs mies kiinnostui kaksosista. Hän halusi viedä lapset kotiinsa ja kohteli heitä kuin omiaan. Hän antoi heille ruokaa, yösijan ja opetti. Mies ei kumminkaan ollut ystävällinen muille. Hän näytti esimerkeillään, teoillaan ja käytöksellään elämäntavan, joka painui kaksosten mieleen nopeasti. Hän syötti heidän ajatuksiaan, että elämä ei ole ihanaa. Mies opetti heitä ajattelemaan, että jos itse ei aiheuta pahuutta, joutuu itse kokemaan sen.

Kaksoset rakastivat ja palvoivat tätä miestä ja he pitivät tätä isänään, koska he eivät olleet koskaan nähneet isäänsä. Mies ei kumminkaan ollut kehittänyt minkäänlaista tunnesidettä heihin, ei, mies möi heidät orjiksi viiden yhteisen vuoden jälkeen. Tapahtuma järkytti kaksosia hirvittävästi. Mies oli antanut heille mahdollisuuden leijua jälleen pilvissä, mutta vei sen yhtä nopeasti, mukiloiden siinä samalla. Mies oli tuumannut heidän olevan vain huonoja ja hidasälyisiä oppilaita, he eivät olleet tajunneet tuottaa hänelle pahaa. Kaksoset eivät tienneet mihin mies oli kouluttautunut heitä, mutta tämän tempaus musersi heitä. Heidät heitettiin jälleen kadulle, tosin silloin raatamaan töitä. Hugo joutui rakennustyömaalle, mutta Isabelle sai paremman kohtalon, hän pääsi kotiorjaksi.

Hugo joutui ensimmäistä kertaa elämässään tekemään töitä niska limassa, kirjaimellisesti. Häntä ei säälitty, vaikka olikin vasta 13-vuotias. Joskus aurinko paistoi niin armottomasti ja vettä oli hintsusti, Hugo alkoi toisinaan nähdä harhoja. Hän alkoi viimeistään ihmetellä harhojaan, kun oli täyteläinen, nukkunut hyvin ja juonut runsaasti. Lopulta hän ymmärsi itse aiheuttavansa harhat. Poika ei voinut olla käyttämättä uinunutta lahjaansa hyväkseen. Hän karkasi työmaalta kenenkään ymmärtämättä tai näkemättä asiaa. Hän myös pelasti siskonsa ja he pakenivat yhdessä.

Yhdessä he alkoivat ymmärtää piileviä voimiaan ja alkoivat treenata niitä. Heidän vapautensa oli antanut myös mahdollisuuden kostaa. Kostaa miehelle, joka oli antanut heille elämän opetuksen ja jonka he muistaisivat ikuisesti.

Heillä kesti 7 vuotta löytää mies. He voittivat kamppailussa tämän, mutta mies etsi pelastusta, kertomalla olevansa heidän isänsä. Hän puhui kaksoset ympäri ja onnistui saada armahduksensa. Eivät kaksoset vielä niin raakalaisia olleet ja halusivat uskoa heidän kadonneen isän löytyneen, joka jaksaisi välittää heistä. Mies kumminkin vain halusi päästä takaisin niskan päälle. Hän hyökkäsi Isabellen kimppuun melkein saman tien, mutta Hugo oli ollut valppaana. Hän kerkesi tappamaan tämän ennen kuin Isabelle sai viiltoa pahempaa kehoonsa.

Kaksosten lapsuus ja teini-ikä opetti heidät itsenäisiksi, itsekkäiksi ja epäileviksi. Zeuksen hylkäys, onnettomat tapahtumat katulapsena ja oman isän kaksinaamaisuus opettivat ja kasvattivat heitä. He ymmärsivät olevansa joko itse ilkeyden uhreja tai sen aiheuttajia. Jokainen ajatteli vain itseään.

Koska he innostuivat isänsä peittoamisesta, tuli heille suurempi nälkä. He päättivät haastaa Zeuksen, joka oli lapsiparat vain heittänyt. Taistelusta ei tullut edes legendaarinen. Zeuksella oli oma ryhmänsä tukena ja voitti kaksi nulikkaa helposti. Kaksoset tunsivat olonsa nöyryytetyiksi ja häpeälliseksi, kun Zeus vielä antoi heille mahdollisuuden häipyä, eikä palata koskaan enää. Kaksoset palasivat jälleen todellisuuteen ja ymmärsivät jälleen rajallisuutensa. Jos heillä joskus oli ollut haaveena päästä takaisin jumalten seuraan, silloin he olivat itse tuhonneet mahdollisuutensa.

He pitivät häviötä hyvin häpeällisenä ja nolona, joten heillä oli tarve osoittaa jumalille pystyvänsä johonkin. Koska he eivät pystyneet vaikuttamaan Zeukseen, he päättivät koskea tähän uskoviin ihmisiin. He murhasivat, huijasivat ja näyttelivät, kunnes pääsivät Kreikan hallintoon. He myrkyttivät hallitsijoiden mieliä ja tekivät kaikkensa, että heillä oli hyvä olla ja Zeukseen uskovilla ei. He halusivat ihmisten kääntävän selkänsä jumalilleen.

Kukaan ei osaa sanoa tepsikö kaksosien kieroilut vai ei, mutta aikanaan antiikin Kreikka menetti kukoistustaan. Mutta koska kaksoset olivat niin kovasti pitäneet vaikuttamisesta suoraan hallitsijaan, he jatkoivat sitä vuodesta toiseen ja maasta toiseen. Aina he tekivät omat olonsa ylellisiksi ja jaksoivat kiusata muita. Kaksoset jättivät jälkeensä sotia, riitoja, paniikkia, nälkää, kidutusta..

He eivät koskaan olleet itse hallitsijoita, mutta halusivat aina tavalla tai toisella vaikuttaa hallitsijan päätöksiin, yrittäen tietenkin vaikuttaa harmittomilta kansalaisilta. Ja niissä he ovat vieläkin eteviä. Tosin, suuri paljastuminen on tuonut varjopuolensa heidän harrastukseensa: hallitsijat ovat yhä useammat tietoisia taikuuden varjopuolista ja kuinka niitä voi käyttää vain ilkeilyn tähden. Niinpä heidän vaikuttamisensa presidentteihin, diktatuureihin ja muihin ihmisten hallintoihin on vähentynyt huimasti.

2000-luvulla he asettuivat Ranskaan, Pariisiin ja keskittyivät kiusaamaan yksittäisiä ihmisiä. Siitä he keksivätkin perustaa yrityksen, josta on tullut nautinnollista molemmille. Heidän tekonsa eivät ehkä ole enää niin maailmanlaajuisia taikka vaikuta moneen ihmiseen kerralla, mutta pahanteko kuin pahanteko tuntuu heistä aina hyvältä, kärsi siinä yksi tai miljoona ihmistä.

Taikuudesta: Hugo ja Isabelle saivat kohtalokseen elää toistensa pareina. Syytä ei tiedetä, mutta heidän välillään on vahva side, mikä tekee heistä samaan aikaa vahvoja ja heikkoja. He täydentävät toisiaan tavalla jos toisellakin, niin myös taikuuden suhteen. Hugolla on taito tehdä illuusioita, mutta hänen siskollaan on taito muuttaa illuusiot todeksi. Yhdessä he voivat luoda vaikka uuden maailman, jonne kadottavat viattomia otuksia.

Hugo osaa myös illuusioiden lisäksi oikeasti sörkkiä muiden mieliä. Hän ei osaa puhtaita ajatuksia laittaa toisten mieliin, mutta hän osaa syöttää, istuttaa ja hillitä tunteita. Hän siis voi saada ihmiset rakastumaan, mutta nämä itse päättävät kuka on rakkauden kohde, jos päättävät. Hänen voimansa tehoavat selvästi voimakkaammin mieliin ja ajatuksiin, joissa on jo alkuperäistä tunnetta ja pystyy siten helpommin tekemään kärpäsestä härkäsen ja pystyy itse kontrolloimaan paremmin haluamaansa muutosta. Hugon avun vaikutus riippuu aivan henkilöstä. Totta kai vaikutus kestää niin kauan kuin Hugo haluaa – ellei tajua jonkin olevansa pielessä ja osaa voittaa normaalit tunteensa takaisin -, mutta vaikutuksen loputtua ihmiset päättävät itse kuinka kauan vielä tuntevat tunnetta.

Hugon elämässä viha, aggressiivisuus, raivo ja inho ovat perustunteita, joita hän istuttaa toisten mieliin. Hän käyttää harvemmin kevyempiä tunteita, jollei halua tehdä toista aluksi onnelliseksi ja sitten pudottaa maanpinnalle. Isabelle osaa hallita uhrien kehoja. Hän saa henkisen kivun tuntumaan fyysisesti ja saa itsetuhoisesti ajattelevan ihmisen tarttumaan puukkoon ja viiltämään itseään. He ovat tietoisia toistensa kyvyistä, joten toimivat paremmin kuin hyvin tiiminä täydentäen toistensa taitoja. He ovat myös oppineet käyttämään kykyjään varoen. Isabellen on turhaan yrittää saada perusonnellisen ihmisen hirttämään itseään. Se olisi mahdollista, mutta riskit paljastumisesta olisvati suuret. Hugo ei myöskään rämäytä puhdasta vihaa ihmisten mieliin vain syöttää sitä vähitellen, jos aikaa on. Joten yleensä heidän taitonsa yhdessä tuntuvat uhreille luonnonomaisilta ja normaaleilta.

Taidot & heikkoudet: Hugon heikkous ja vahvuus elää enimmäkseen hänen sisaressaan. He ovat puolijumalia ja normaalia ihmisiä kestävämpiä. He ovat voimakkaampia, nopeampia ja parantuvat vammoista helpommin. Mutta kuolemattomia he eivät ole, heidät saisi hengiltä jos tarpeeksi kauan yrittäisi. Mutta tappaminen tuskin onnistuu, kun Hugo on siskonsa lähettyvillä. He ovat huomanneet, että nostavat toistensa taitoja ja kykyjä - niin fyysisiä kuin henkisiäkin - huippuunsa. He ovat oikeastaan kuolemattomia yhdessä, mutta erossa ollessaan he muuttuvat enemmän inhimillisemmäksi.

Heidän siteensä on lahja ja kirous. He voimistavat toisiaan, mutta myös tuntevat vahvuuden varjopuolet. Jos toinen hakataan, myös toinen tuntee fyysisen kivun. Jos toista puukotetaan, pahimmassa tapauksessa toisen kehoon on myös ilmestynyt puukon tekemä kolo. Toisinaan Hugo kärsii Isabellen kuukautiskivut, pääkivut ja joskus aikanaan tunsi synnytyskivutkin. He eivät varsinaisesti lue toistensa ajatuksia, mutta pystyvät aistimaan toistensa olinpaikan ja tuntemaan eri tunteet. Varsinkin Hugo on etevä aistimaan tunteet, niin siskonsa kuin kaikkien muidenkin.

Muuta:
- Koska on asunut 2000 vuoden aikana monessa eri maassa, osaa yhtä jos toistakin kieltä, tosin jotkut kielet voivat vivahtaa vanhentunutta aksenttia
- Osaa miekkailla ja puolustautua/hyökätä aseetta