Nimi: Calvin Le Corre
Ikä: 49
sukupuoli: Mies
Kansalaisuus/laji: Syntyjään ranskalainen ja ihan ihminen on
Uskonto: Ei ole pohjimmiltaan erityisen uskonnollinen, mutta kuuluu Katolilaiseen kirkkoon
Ammatti/koulutus:
Poliitikko ja ennen uraa toimi muusikkona. Ei kuitenkaan ollut kuuluisa.
Harrastukset: Calvin lukee paljon lähinnä lehtiä ja käy silloin tällöin ratsastamassa. Hänellä on myös muutama kitara ja piano, muttei harrasta musiikkia enää kovinkaan säännöllisesti.
Asunto: Omakotitalo Chénevalien omakotialueella. Talo on valkoinen kaksikerroksinen tiilirakennus, jossa on iso aidattu piha. Calvin viettää harvoin aikaansa talossaan ja monet ovat yritelleen ostatella hyvällä paikalla olevaa rakennusta. Kuitenkaan hän ei ole myynyt sitä vielä pois. Calvinilla on myös vaatimaton kerrostaloasunto Pariisin keskustassa, jossa hän pääsääntöisesti asuu.
Suhteet:
Maria Le Corre - Calvinin vaimo, joka kärsii harvinaisesta sairaudesta. Hän on hoidossa jollain yksityisellä klinikalla.
Cesar Le Corre - Esikoispoika (25v), joka on teillä tietämättömillä
Annie Le Corre - Calvinin seitsemäntoistavuotias tytär, joka opiskelee sisäoppilaitoksessa ulkomailla.
Tito Bonnet - lapsuuden ystävä
Luonne: Calvin on kylmähkön oloinen, kuin mikään ei voisi koskaan vaikuttaa häneen niin, että hän menettäisi itsehillintänsä. Kuitenkin vähänkin tarkemmin miestä tutkiessa näkee kuinka veitsen terällä tämä mielensä kanssa on. Mies käy alituiseen ylikierroksilla ja saattaa räjähtää minä hetkenä tahansa ja purkaa vihansa viattomaankin. Hän on tasapainoton kuorensa alla ja hän ei kykene antamaan anteeksi kovinkaan helposti mitään. Hän on usein väsynyt ja ottaa senkin vuoksi kaikki kokemansa vastoin käymiset ja muutokset raskaasti ja miltei henkilökohtaisena loukkauksena. Hänen yksityiselämänsä onkin hyvin retuperällä. Hänellä ei ole oikeita ystäviä, vain puoluekollegoja. Kuitenkin lapsuudenystävä Tito käy usein tapaamassa Calvinia, vaikkei mies tunnu antavan moiselle arvoa. Calvin ei mielellään puhu rehellisesti tunteistaan tai edes yksityiselämästään kenellekään, saati kuuntele muidenkaan huolia ellei kyseessä ole taikaolennoista huolestunut äänestäjä. Vuosia politiikan kiemuroissa mukana olleena mies kuitenkin tietää miten ihmisille tulee puhua, jotta nämä saa asiansa taakse ja hän kykenee olemaan hyvinkin miellyttävä jos tilanne sen vaatii.
Calvin on katkeroitunut ja purkaa tuskaansa pyrkimällä tekemään taikaolentojen elämästä helvettiä. Se tuntuukin olevan hänen elämänsä ainoa kiintopiste nykyisin. Julkisesti hän kuitenkin väittää vain olevansa huolissaan ihmisten asemasta, mikä onkin saanut kannattajia taakseen. Calvin suhtautuu epäilevästi ja varautuneesti tapaamiinsa ihmisiin ja taikaolentoihin hän ei edes suostu ottamaan kontaktia henkilökohtaisesti jos vain suinkin voi sen välttää. Hän puhuu taikaolennoille kuin nämä olisivat eläimiä ja ihmisiä vähäpätöisempiä.
Calvin hymyilee harvoin ja jos hymyilee niin vain ivallisesti tai toisen epäonnistumisille. Erityisesti vaimoaan ja tytärtään tavattuaan hän on entistä vihaisempi ja onnettomampi. Hän ei suostu puhumaan medialle perheestään ja kaikki miehen ympärillä pyörivä hämäräperäisyys kiehtoo ihmisiä. Joskus kuitenkin voi nähdä häivähdyksen nuoremmasta ja maailmasta innostuneesta Calvinista. Erityisesti ratsastaessaan mies tuntuu olevan hieman rennompi ja hitusen onnellinen.
Ulkonäkö:
Calvin on hoikka ja 178 senttiä pitkä. Hartiat ovat kapeat ja lihasmassaa miehellä on vähän. Hänen ruumiinrakenteensa on ylipäänsä hento, eikä hänen tapauksessaan voi puhua urheilullisesta vartalosta. Hänellä on pitkät sormet, kuin luodut pianon soittamiseen ja hänellä on kultainen kapea kihlasormus. Iho on vaalea, miltei kalpea ja erityisesti väsyessään mies näyttää jopa sairaalta. Kasvot ovat kapeahkot, mutta niissä on jäljellä myös pyöreyttä poskipäissä. Hänellä on vahva leuka ja kapeat huulet. Nenänvarressa on kulmikkuutta ja se on terävä. Otsalla miehellä on ryppyjä jotka tuntuvat tulleen pikemminkin väsymyksestä ja huolesta kuin ihon luonnollisen kimmoisuuden heikentymisestä. Calvinilla on vaaleansiniset kapeahkot silmät joista tuntuu puuttuvan kiilto. Silmien allekin on vuodet tuoneet muutaman rypyn ja silmänaluset ovat usein tummat.
Miehen hiukset ovat luonnostaan hyvin vaaleat ja ne on leikattu perinteiseen miesten malliin lyheksi, mutta kuitenkin harjattavaan pituuteen. Hiukset on on harjattu oikealla olevan jakauksen mukaan aina siististi. Hiusraja on paennut jo melko korkealle otsalle. Calvinin vaaleahkot kulmakarvat ovat vain asteen tummemmat kuin hiukset ja ovat kapet ja terävät. Vasemmassa korvassa miehellä on usein pieni hopeinen rengas. Monet väittävät enemmän tai vähemmän piloillaan sen olevan vampyyrien karkottamista varten.
Calvin ei vapaa ajallaan välitä pahemmin pukeutumisestaan ja käyttää lähinnä farkkuja ja neulospuseroita. Hänen vaatteensa ovat aina hillitynnäköisiä ja värisiä niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Julkisesti esiintyessään hänellä on aina tumma puku ja siihen sopiva kauluspaita, jotka korkeintaan ovat hieman kallellaan siniseen. Mies on huoliteltu, eikä häneltä tarvitse odottaa yllättäviä asusteita tai räikeitä solmioita. Hän ei ota pukeutumisessaan riskejä.
Menneisyys:
Calvinnilla oli hyvin tavallinen ja onnellinen lapsuus maaseudulla vanhempiensa kanssa. Hän oli perheen ainoa lapsi, mutta aikuiset huolehtivat naapurustonsakin lapsista kuin omistaan, joten Calvinillakin tuntui olevan lauma veljiä ja siskoja. Calvin rakasti eläimiä, mutta vielä enemmän hän rakasti musiikkia ja kun ikää oli tarpeeksi hän muutti Pariisiin unelmanaan saada leipäänsä muusikkona. Calvin teki milloin mitäkin rahoittaakseen asumisensa pienessä ullakkohuoneistossa lapsuuden ystävänsä Tito Bonnetin kanssa. Hän opetteli soittamaan monia soittimia, mutta mieltyi eniten kitaraan ja pianoon. Tito opiskeli yliopistossa, mutta jätti sen kesken tullakseen kuuluisaksi musiikilla Calvinin kanssa. He onnistuivat pääsemään soittamaan kapakoihin, mutta menestytä ei tullut. Suurimpana saavutuksenaan Calvin pitääkin musiikkiurallaan sitä, kun tutustui Maria Petitteen eräänä esiintymisiltanaan ja rakastui tähän.
Eräänä yönä Tito palasi heidän ullakko asuntoonsa pahasti hakattuna, koska miehen homoseksuaalisuus oli paljastunut muutamalle hänen ja Calvinin yhteiselle ystävälle. Titon alentuva suhtautuminen tapahtuneeseen sai Calvin raivon valtaan ja lopulta tämä sai patistettua Titoa tekemään rikosilmoituksen. Virkavallan vähättelevä suhtautuminen tapahtuneeseen pöyristytti Calvinia. Ei tällainen voinut olla oikein.
Calvin näki politiikan reittinä parempaan ja tasa-arvoisempaan maailmaan. Mies liittyi silloin hyvin pieneen puolueeseen, joka halusi ajaa niin etnisten- kuin seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Kärkeviä kommentteja ja vähemmistöjen oikeuksia raivokkaasti puolustava Calvin sai nopeasti median huomion ja käytti sitä hyväkseen taitavasti. Yhtä paljon kuin hän herätti ihastusta toisissa hän sai toiset kiristelemään hampaitaan, mikä oli lehdille mieleen. Lopulta isomman puolueen siivellä Calvinille avautuivat ovet Ranskan parlamenttiin ja jatkoi entistä suuremmalla innolla oikeiksi kokemiensa asioiden puolustamisen.
Calvin avioitui kaksikymmentäneljävuotiaana Marian kanssa pienimuotoisesti ja hankki heille talon Chénevalien alueelta. Suurin syy omakotitalon ja suuren pihamaan hankkimiseen syntyikin puolenvuoden päästä häistä. Calvin esitteli innoissaan esikoistaan Cesaria medialle ja tuntui olevan oli innoissaan pikkuisesta pojastaan ja isyydestä. Calvin palvoi myös vaimoaan ja tämä edustikin usein hänen rinnallaan erilaissa tapahtumissa. Idylinen perhe-elämä myös rauhoitti Calvinia, vaikka pitikin edelleen tiukasti kiinni tasa-arvo-linjastaan politiikassa. Miestä kuitenkin kiinnosti enemmän pallon potkiminen poikansa kanssa ja puutarhanhoito Marian kanssa kuin tappelu verissä päin istuntosalissa. Muutos sai myös Calvinin entistä tyyliä ja kärkeviä väitteitä karsastaneet arvostamaan häntä, eikä miestä enää pidetty parlamentin räksyttävänä terrierinä. Hänet alettiin viimein ottamaan vakavasti, kun Calvinista ei tuntunut enää saavan etusivun sensaatio uutisia. Lehtien palstoilla esiteltiin lähinnä Calvinista puhuttaessa Le Corren perheen onnellista arkea. Mies oli muuttunut maltillisemmaksi puheissaan, eikä enää käynyt suoraan vastustajiensa kimppuun, mikä edesauttoi häntä kohoamaan varapuheenjohtajaksi silloisessa puolueessaan.
Maria alkoi odottaa heille toista lasta ja aluksi Calvin oli haltioissaan tulokkaasta. Kuitenkin vähän ennen lapsen syntymää kaikki muuttui. Calvin ei suostunut esittelemään tytärtään yleisölle, muuten kuin kertoen tämän nimen olevan Annie. Hän myös alkoi edustaa yhä useammin yksin, ilman Mariaa. Mies ei enää antanut yhtä avoimia haastatteluja yksityiselämästään ja jos joskus joku toimittaja onnistui maanittelemaan hänet esittelemään perhettään Cesar oli vain mukana. Myös välit Titoon muuttuivat lähes olemattomiksi.
Kukaan ei tiennyt mitä entistä ihanneperhettä vaivasi ja kun Calvin hankki asunnon Pariisin keskustasta lehdet alkoivat huudella tulevalla erolla. Calvin ei kuitenkaan eronnut Mariasta, vaan selitti muuton syyn olevan lisääntynyt työtaakka ja asunto lähellä parlamenttitaloa auttaisi vaivaan. Vaikka Calvin väitti kaiken olevan hyvin huomattiin, että hän vietti aikaa enää harvoin perheensä luona. Arveltiin tyttären olleen pettymys Calvinille sillä tämä ei koskaan ole suhtautunut Annieen yhtä rakastavasti kuin Cesarin.
Calvin keskittyi lähinnä työhönsä seuraavien vuosien ajan, mutta hän ei tuntunut saavan paljoakaan aikaan. Eikä hänestä tai hänen perheestään enää kirjoitettu, ennen kuin Cesar pidätettiin syystä jonka Calvin onnistui pitämään salassa vaikutusvalallaan ja rahalla. Vuoden kuluttua Cesar ilmeisesti karkasi kotoa ja häntä ei ole sen jälkeen näkynyt. Poliitikon pojan katoaminen jäi kuitenkin hyvin vähäiseen arvoon mediassa, kun taikaolentojen esiinmarssi vei täysin huomion. Myöskään jälkeen päin Calvin ei ole ollut innokas puhumaan tapauksen taustoista. Kysymys oli kuitenkin oletettavasti hyvin vakavista ristiriidoista isän ja pojan välillä. Puolen vuoden kuluttua Cesarin katoamisesta Calvin kertoi Marian sairastuneen vakavasti ja vajonneen koomaan. Pahat kielet kuitenkin arvailivat miehen itse hoitaneen vaimonsa sairaalakuntoon, jos tämä ylipäänsä enää olisi elossakaan. Sen saattoi hyvin uskoakin, sillä mies oli muuttunut kylmäksi ja sulkeutuneeksi. Calvin myös lähetti tyttärensä Annien sisäoppilaitokseen, jotta tämä saisi parhaan mahdollisen koulutuksen, mutta monet olettavat, että hän halusi vain tyttären pois jaloistaan.
Tuskin Annie oli ehtinyt muuttaa pois kotoaan kun Calvin keskitti koko tarmonsa kampanjointiin taikaolentoja vastaan, mikä sai näkyvyyttä mediassa. Miehen vastentahtoinen suhtautuminen taikaolentojen oikeuksiin tuli yllätyksenä monille, kun tämä aiemmin oli niin hanakasti ajanut useimpien vähemmistöjen oikeuksia. Calvin sai nopeasti puheenjohtajan aseman yhdessä taikaolentoja vastustavassa puolueessa. Hän tuntuu antavan kaikkensa puolueelle eikä omaa huomattavaa muuta elämää.
Muuta:
*Calvin inhoaa sadetta
* Miehestä liikkuu monenlaisia huhuja mahdollisesta homoseksuaalisuudesta Chênevalien talon kellarissa tapahtuvaan taikaolentojen laittomaan kidutukseen ja kaikkea siltä väliltä
