Elpis Marywiller

Elpis Marywiller, englantilaissyntyinen mutta Kreikassa asunut maagikko, joka muutti Pariisiin vasta hiljattaen.
Elpis tarkoittaa kreikaksi toivoa. Joskus Elpistä kutsuttiin myös nimellä Toivomuksien Orjuuttaja, mutta arvonimi ei ole ollut käytössä enää sen jälkeen kun hän muutti Pariisiin.
Ikä 500 vuotias, hänelle toivottiin kuolemattomuutta ja ikuista nuoruutta Gustafen toivomuksen kustannuksella kun hän hän oli 25-vuotias, joten siltä hän näyttää nytkin.
Sukupuoli Nainen
Kansallisuus/Laji Ihminen, maagikko, oppinut ainoastaan toteuttamaan muiden toivomuksia palkkaa vastaan. Herr Mayers Doll otti Elpiksen oppitytökseen kun hän oli 6-vuotias, ja kouluksen tyttö sai päätökseen 23-vuotiaana. Syntyi Englannissa, muutti sieltä Kreikkaan ja nyt asyy Pariisissa.
Ammatti Kun taikuus ja maagit tulivat kaikkien tietoon, Elpis ei voinut enää pyörittää Toivomuskauppaansa ilman että hänet olisi vangittu. Niimpä hän vaihtoi Toivomuskauppansa karkkikaupaksi, ja pyöritti Toivomuskauppaa salaisesti siinä sivussa. Koulutusta varsinaisesti ole, paitsi magiaan perustuva. Ammatikseen hän sanoisi yrittäjän.

Suhteet
Frederich Marywiller, isä: köyhä mutta ylpeä hattukauppias Englannista, kuollut. Elpiksellä oli pikkulapsena hyvin hellä suhde isäänsä, mutta isän kuoltua Elpiksen ollessa kuusivuotias hän ei ole enää pahemmin tästä välittänyt.
Eleonore Cavaliere, äiti: synnytti Elpiksen ja jatkoi elämääsä aatelisnaisena. Hän salasi raskauden ja ei ollut Frederichiin yhteydessä syntymän jälkeen, antaen vastasyntyneen tämän hoiviin ja hyläten näin tyttärensä. Elpis ei tiedä hänestä muutakuin nimen.
Herr Mayers Doll: velho, joka opetti Elpikselle kuinka toteutetaan toiveita ja entinen Toivomuksien Orjuuttaja, kunnes antoi tittelin Elpikselle. Kuoli 37-vuotiaana. Elpiksen hän otti koulutettavakseen 19-vuotiaana nuorukaisena. Nuorena lapsena Herr oli ollut kasvatti-isänsä "huvipoika". Toivomuksia hän osasi toteuttaa jo pienestä pitäen, mutta oppi vasta oikean tekniikan 12-vuotiaana, kun häntä alettiin opettamaan. Erityisen älykäs traumoistaan huolimatta. Elpis muistelee vieläkin opettajaansa hellyydellä.
Gustafe: asiakas, mutta myös Elpiksen orjuuttaja. Aluksi yritti saada Elpiksen omakseen, mutta koska tyttö ei suostunut, hän toivoi neidolle ensin lahjoja omilla toivomuksillaan: ensimmäiseksi ikuista elämää, seuraavaksi nuoruutta ja kolmannella toiveellaan minkä hän raaski kuluttaa Elpikseen oli terveyttä. Elpis ei kuitenkaan suostunut vieläkään hänen vaimokseen, joten hän toivoi Elpikselle ikuista orjuutta hänen alaisuudessaan. Kolmostason toivomukset eivät kuitenkaan varasta toisten ihmisten oikeutta päättää itsestään, ja toiveesta tuli viallinen.
>> tällä hetkellä Elpis on vasta muuttanut Chénevalieen, eikä tunne sieltä ketään.

Luonne
Tummat, kauniit, kissamaiset silmät; tumma iho; pitkät ruskeat hiukset ja yleensä neutraali ilme luo Elpiksestä helposti hieman sisäänpäinkääntyneen ja tylsistyneen kuvan. Elpista ei suoraan sanoen kiinnostakkaan kovin moni asia enää. Hän huomaa melkein kaiken ympärillä tapahtuvan, muttei reagoi siihen mitenkään - hän on liiaksi omistautunut työlleen ja vieläkin liian katkera kuolemattomuudestaan että välittäisi ohikulkijoiden ongelmista. Eniten naista varmaan harmittaa se, että kuolemattomuuden mukana tuli myös hedelmättömyyden lahja - hän ei voi koskaan saada lapsia, vaikka olisi halunnutkin.
Nainen muutti Chénevalieen siinä toivossa, että saisi jatkaa Toivomuskauppansa pitämistä hieman avoimemmin ja turvallisemmin kuin Kreikassa, sillä onhan sen nykyään melkein hänen koko elämänsä - sen ohella hän myös metsästää uutta, aitoa rakkauttaan.
Vaikka maagikko antaakin ensivaikutelmaksi kylmänkiskoisen ja elämäänsä tylsistyneen kuvan, on hän oikeasti seikkailunhaluinen ja kyvykäs vaikka mihin. Hänet pitää vain saada ensin innostumaan jostain, ja sama pätee myös ihmisiin. Jos kauppiaan kiinnostusta ei heti aluksi herätä, on se myöhemmin paljon vaikeampaa. Asiakkaitaan hän tosin kohtelee kunnioittavan viileästi, eikä puhu heidän ostoksistaan eteenpäin. On hänen velvollisuutensa olla hiljaa.
Elpis on myös hieman katkera taikaväen paljastumisesta, sillä nyt hän ei voi pitää Toivomuskauppaansa enää yhtä helposti yllä, vaan pitää piilotella enemmän vihamiesten pelossa.

Ulkonäkö => kuva http*://x.sumo.fm/0/bacfiabzmcqxbhmn*.png (POISTA TÄHDET)
Tummat piirteet, tumma tukka, ja synkkä katse sekä valkoiset maihinnousukengät - niistä Toivekauppiaan tunnistaa varmasti. Vaatteissaan hän suosii hieman steampunkiin vivahtavia, vanhoja englantilaisia koristeellisia asuja ja korsetteja sekä liivejä ja muita ja näyttäviä asuja. Hänellä on hiukset yleensä auki tai poninhännällä kiinni toisella sivulla. Omalla tavallaan hän on myös viehättävä, vaikkei ehkä perinteisin kaunis vaan omalla tavallaan. Ehkä sitä sanotaan sisäiseksi kauneudeksi.

Menneisyys
Elpis Marywille, sukunimi isältä, äidistä ei ole synnytyksen jälkeisiä tietoja. Elpis syntyi vuonna 1512, tasan viisisataa vuotta sitten. Varhaislapsuutensa hän eli isänsä kanssa, ja vaikka ei heillä liiemmin varoja ollut, oli ruokaa aina pöydässä. Iltaisin, samalla kun isä teki uusia hattuja kauppaansa, Elpis saattoi tehdä uusia upeita koristeita niihin ja he jutustelivat niitä näitä.
Kaikkeen tuli muutos, kun Elpis törmäsi kadulla sattumalta Herr Mayers Dolliin - hän lumoutui heti, ja kun hän kuuli ihmeellisten sattumusten kautta Mayersin työnkuvan, joka oli Toivomuskauppias, hän tunsi heti vetoa tuohon uuteen ihmiseen ja hänen ammattiinsa. Samoihin aikoihin kun Mayers ilmestyi, Elpiksen isä sairastui. Elpis sai myöhemmin selville, että hänen isällään oli ollut jo kauan tuo sairaus joka lopulta tappoi hänet, mutta aiemmin se ei ollut ollut niin paha.
Isän kuoltua Elpis suostutteli Mayersin ottamaan hänet oppitytökseen, ja Mayers suostui - hän tiesi että Elpis oli todellakin kiinnostunut "ammatista" ja koska hän oli tosiaan vasta niin nuori, hänelle saisi helposti opetettua kaiken niin että tieto menisi perillekkin.
Koulutukseen kului 17 vuotta, ja se tapahtui suhteellisen nopeasti - Elpis oppi kuuntelemaan muiden sisäisiä ja ulkoisia toiveita, lukemaan heidän elekieltää, ilmeitään, huomaamaan asioita joita ei kerrottu. Hän vahvisti omaa taikavoimaansa, ja hän on vieläkin kovin voimakas - hän ei vain osaa valjastaa voimiaan taikuuteen, ainoastan toiveiden toteutukseen.
Vähitellen Elpis tunsi myös ihastuvansa Mayersiin, vaikkei ihan romanttisella tavalla, ja miehestä tuli kuin perheenjäsen, Elpis rakasti häntä samalla tavalla kun oli isäänsä.
Koulutuksen tultua päätökseen Mayersin ja Elpiksen tiet erosivat, ja Mayers lopetti Toivomuskaupan pidon ja antoi oman tittelinsä, "Toivomuksien Orjuuttajan" Elpikselle ja alkoi harjoittamaan muunlaista magiaa. Tiet erosivat sovussa, ja he pitivätkin yhteyttä pari vuotta, kunnes Mayers ei enää vastannut Elpiksen kirjeisiin, jolloin Elpis oletti hänen kuolleen matkoillaan. Toki hän suri opettajaansa, mutta oli oppinut jo että elämälle tulee aina päätös, jossei luonnollisesti niin sitten luonnottomasti, ja alkoi vaalimaan Toivomuskaupan perinteitä vielä hartaammin Mayersin muiston takia.
Koulutus oli suoritettu Kreikassa, jonne Elpis sitten jäikin perustaen Toivomuskauppansa erään kaupungin laitamille, ja jonne eksyneet matkailivat löysivät yllättävän useasti, haluten osaa toivomuksen. Kerran sinne erehtyi Gustafe-niminen herra, joka ihastui Elpikseen ensisilmäyksellä - ja kuultuaan toivomuksista hän suunnitteli jo Elpiksestä vaimoaan - mitä kaikkea hän pystyisikin tekemään, jos hänen vaimonaan olisi noinkin upea nainen joka voisi toteuttaa kaikki hänen toiveensa ilman palkkaa! (sillä 1500-luvulla miehet olivat vielä ratkaisevasti dominoivia osapuolia)
Niimpä hän aloitti pienistä toiveista Elpiksen hyväksi, mutta kun nainen ei lämmennyt, hän alkoi toivomaan koko ajan jotain suurempaa ja suurempaa kauppiaan hyväksi. Elpis tiesi kokoajan Gustafen tähtäävän vain hänen 'orjuuttamiseensa' ja kieltäytyi aina, vaikka olikin mielissään hänelle suodusta huomiosta. Eikä Gustafe pahan näköinenkään ollut, päinvastoin - hän oli komea, melkeimpä jokaisen mittapuun mitalla. Gustafe toivoi Elpikselle ensimmäiseksi kuolemattomuutta. Tällöin Elpis melkein jo suistui hänelle, koska kuolemattomuus oli hyvin harvinaislaatuinen toive toisen ihmisen puolesta, mutta tajuttuaan ettei Elpis itse edes halunnut olla kuolematon, hän antoi Gustafelle pakit. Sitten mies toivoi nuoruutta, luullen että Elpis pelkäsi vanhenemista, eikä ottanut kuuleviin korviinsa Elviksen selittelyjä siitä, ettei halunnut olla kuolematon. SItten tuli kolmas toive Elpiksen puolesta, terveys. Gustafen vaimoksi nainen ei silti suostunut, sillä vähitellen Gustafe oli muuttunut niin omistushaluiseksi, ettei Elpis olisi kestänyt sitä enempää. Lopulta Gustafe luovutti, ja toivoi Elpiksen orjuuttamista, ja sai toiveensa - toive tosin menettäisi voimanansa ajan myötä, sillä että se olisi ollut kestävä, hänen olisi pitänyt toivoa nelostason toiveella. Tämä toive tehtiin vain kolmostason, keskitason, toiveella, eikä ollut tarpeeksi tehokas.
Toiveen menetettyä tehokkuutensa Elpis lähti Ranskaan pakoon Gustafen uusia toiveita, ja elää täällä nyt ihan hyvää elämää. Rikkaana toivomuksiensa kustannuksella.



TOIVEKAUPPA/TOIVOMUSKAUPPA lyhyesti:
Elpis pyörittää Karkkikauppa Red Caramelin kellarissa Toivomuskauppaa: Toivomuskaupasta tietää vain harvat, mutta jutut kulkevat ja huhut kiirivät nopeasti, joten kaupan sijainti on jo monen Chénevalilaisen tiedossa ja he varmaan osaavat neuvoa kulkijoille reitin tänne.
Elpis toteuttaa asiakkaansa toiveen, ja toiveen voimakkuuden päättää maksutapa ja se, millä maksaa. Toivomuksia on neljää eri tasoa, ensimmäiseen tasoon kuuluvat ihan pienet toiveet, kuten parin rypyn poisto kasvoilta, vesilasin saaminen yms. Toiseen tasoon kuuluu hieman monimutkaisemmat toiveet, kuten pienoinen ulkonäön muuntelu, silmien värin vaihtaminen tai vaikkapa uusi miekkä. Kolmas taso on ns. keskitaso, ja tällä tasolla toiveet ovat jo astetta kovempia: lentokyky, näkymättömyys, kuolemattomuus. Hinta on myös sen mukainen.
Viimeinen toivomustaso, korkein ja kallein, pystyy toteuttamaan jo toiveen sodasta taikka vaikka hankkimaan toivojalleen ikioman Lohikäärmelemmikin - mutta viimmeisessä tasossa ovat omat vaaransa, toivojan pitää olla todella tarkka toiveissaan ja siitä, miten haluaa toiveen toteutuvan - jos toivoo liian epätarkasti, lohikäärmeen sijaan saattaa saada lentävän alligaattorin.

Hinnat ovat myös omaa luokkaansa. Ensimmäisen tason toiveiden toteuttamiseen saattaa riittää ihan ihmisten oma raha, hinnat vaihtelevat ja liikkuvat satojen ja tuhansien eurojen välimaastossa. Myös kullalla voi maksaa, ja muillakin arvometalleilla.
Toisen tason toiveet ovat maksettavissa tiedolla. Elpis haluaa tietää, olla viisas - hänelle voi maksaa toivomuksen esimerkiksi opettamalla hänelle uuden taian tai tuomalla kirjan jostain aiheesta, kunhan Toivomuskauppias vain kelpuuttaa sen omaan kokoelmaansa. Raha käy tässäkin tasossa maksuvaihtoehtona, mutta hinnat ovat aika korkealla. Tästä johtuukin Elpiksen rikkaus, rahasta ei ole pulaa.
Kolmas taso, maksuksi otetaan vastaan arvoesineitä, maagisia juttuja - yksisarvisen sarvi on esimerkiksi oiva korvaus toiveesta. Lohikäärmeen kuusi häntäsuomua tai tulihammas ovat myös kelpo tavaraa, ja kaikilla maagisilla esineillä tulee olla edes jotenkin tunnettu tausta tai kiehtova tarina tukenaan, muuten Elpis ei kelpuuta esineitä.
Ja voimakkaimman tason toiveet, niiden maksuksi kelpaa rakkaus, oma sielu tai jonkun oman aistin menettäminen. Kun maksaa jollain edellä mainituista esineistä, se siirtyy Elpikselle - rakkauden hän purkittaa omaan purkkiinsa, sielun hän saattaa myydä eteenpäin ja aistin hän saattaa vain tuhota, tai sitten ottaa itselleen vahvistaen omia aistejaan. (Tästä johtuukin sitten Elpiksen huomiota herättävät refleksit ja näkökyky.) Ja kun maksuvälineenä on rakkaus, rakkauden pitää olla aitoa. Kun toive on toteutunut, rakkaus kyseisten ihmisten väliltä katoaa, mutta vain toisen osapuolen taholta - toinen, arvalla valittu henkilö, jatkaa rakastamistaan ehkä vielä palavammin. Se on todella kallis hinta yhdestä toiveesta.

Omia toiveitaan Elpis ei pysty toteuttamaan, mutta melkeimpa kaikki muut toiveet ovat toteutettavissa, kunhan hinnasta sovitaan. Toivetta ei myöskään tarvitse esittää maksuhetkellä, ja sen voi toivoa koska vain. Elpis kuulee kyllä. ( Ja horrostoukalle saa lähettää PM jos on jotain kysyttävää)

Asunto Elpis asuu Red Caramelin yläkerrassa, ja Toivomuskauppaansa hän pyörittää rakennuksen kellarissa. Siellä säilytetään myös karkkeja, ja toiveita halajavat saavat aina ilmaisen tikkarin toiveen yhteydessä. Se on bonus.
Asunto itsessään on hieman vanhanaikaisesti ja englantilaistyyliin sisustettu, ja se on itseasiassa aika tilava kaupan yläkerraksi. Sisustuksessa harmaa, valkoinen ja sininen ovat pääväreinä, mitkä sattuvat olemaan myös Elpiksen lempivärit.

Elpiksellä ei ole lemmikkejä.

Taidot/Voimat/Vahvuudet Kuten jo sanottu, Elpiksellä on todella voimakkaat aistit ja refleksit, ja ne on tullut Toiveiden maksuna. Toiveista ja niiden toteukseen Elpis on saanut koulutuksen, hyvin monimutkaisen sellaisen, ja sen ansiosta hän pystyy toteuttamaan toisten toiveita, mutta vain maksua vastaan. Muuhun magiaan hän ei tällä hetkellä pysty, sillä kukaan ei ole vielä ostanut häneltä toivetta ja opettanut palkaksi loitsuja.
Muut maagit karsastavat hänen taikuuttaan, ja jotkut pitävät häntä jopa mustan magian harjoittajana - Elpis ei itse myönnä tätä, mutta ehkä se onkin oikeastaan totta.

Rajoitukset/Heikkoudet/Huonot puolet Heikkouksia ei juurikaan ole, ehkä välinpitämättömyys elämään on saanut Elpiksen vain hieman varomattomaksi eikä hän suojele enää itseään niin kovin kuin ennen. Rakastuessaan hän tosin on heikoimmillaan, sillä silloin hän ei pysty keskittymään kunnolla oikein mihinkään kun rakkauden kohde vain pörrää mielessä.

Uskonto Uskoo kaikkeen mikä on todistettu oikeaksi

Ohhoh, uutta väkeä vaan pukkaa! :'D

Ai että, mistäs sitä aloittaisi. Taisit innostua todella kovasti keksimästäsi taikuussysteemistä? En tarkoita tätä ilkeilynä, mutta kirjoittamassasi ei oikeastaan ole muuta kuin taikuussysteemi ja yksityiskohtahifistelyä, eikä oikein hahmoa ollenkaan. Luonnekuvauksessa lukee pitkä virke ulkonäköä ja yhteen mittaan kerrotaan miten Elpis ei reagoi mihinkään mutta sitten toisaalta kuitenkin on seikkailunhaluinen ja kyvykäs, menneisyys on irrallisia sattumia jotka eivät tunnu vaikuttavan Elpiksen nykyhetkeen juurikaan eikä jutussa tunnu olevan oikein mitään punaista lankaa, mikä pitäisi homman kasassa. Paljon yksittäisiä, siistejä ajatuksenalkuja, mutta ei hahmoa, jossa ne yhdistyisivät kokonaisuudeksi.

Elpiksessä on muutama ehdoton ongelma, jotka liittyvät yhteensopivuuteen chenen pelimaailman ja muun meiningin kanssa. Ensinnäkin hänen taikuutensa ja sen vaatimukset - huomasithan, että muun muassa lohikäärmeet ja yksisarviset ovat kuolleet sukupuuttoon? Ja että Chênevalie on nykypäivän Pariisin lähiö/naapurusto? Tuntuu, ettet ole huomioinut chenen meidän maailmamme nykypäivään sijoittumista muuten kuin vuosiluvuissa, ja näin Elpis tuntuu hahmotietojen pohjalta elävän jossakin korkean fantasian maailmassa, mikä ei sovi yhteen chenen meiningin kanssa.

Koko toiveentoteutusmagiakin sopii melko huonosti chenen muuhun meininkiin - jotenkin se onnistuu olemaan samaan aikaan liian rajattua ja mekaanisesti toimivaa, mutta kuitenkin myös liian ylimaallisen voimakasta. Esimerkiksi rakkauden maksuna käyttäminen - miten rakkauden voi viedä joltakulta pois, eihän se ole mikään erillinen voima vaan tulos luottamuksesta, läheisyydestä, biokemiasta ja jaetuista muistoista? Ja mikä määritetään todelliseksi rakkaudeksi? Lisäksi tuskin kukaan pitäisi noin voimakasta ja käytännössä helposti hyvään käytettävää taikuutta mustana magiana - ja maagithan eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, joilla olisi välttämättä edes yhtään tietoa toisistaan, onhan kyse usein satunnaisista ihmisistä, joilla on syystä tai toisesta taikakykyjä - enkä näe mitään syytä sille, miksi Elpis vangittaisiin liiketoimensa harjoittamisesta.

Elpikseen tarvittaisiin nykyisellään suuri määrä muokkaamista, kädenvääntöä ja neuvottelua, jotta hänet saataisiin sopimaan chenen ympäristöön. Siksi haluaisinkin ehdottaa toista lähestymistapaa, koska hahmosta tulee sellainen fiilis, että innostuit roiskimaan kaikki pöytälaatikossasi odottaneet ideat samaan hahmoon yhdellä roiskauksella ja useimmiten paremmin pelimaailman kanssa yhteensopiva, kunnolla motivoitu hahmo on antoisampi pelata kuin kokeellinen sokea loikkaus tuntemattomaan.

Onko Elpiksen pakko olla 1500-luvulta? (Kyseessähän on Tudorien aika paksuine kreiveineen, eikä mikään suhteellisen läheiseen menneisyyteen sijoittuva ja helposti ymmärrettävä 1800-luku.) Ehkä hän voisi olla vain hitusen ikäänsä vanhempi, tai sitten ei ollenkaan, koska sellaisen hahmon pelaaminen ja sen pitkän historian huomioonottaminen voi olla hankalaa. En näe mitään syytä, miksei hän voisi olla meidän aikalaisemme - en varsinkaan silloin, jos muuttaisit Elpiksen taikuuden. Ehkä hän olisi ennemminkin noita tai perinteinen maagi eli persialainen shamanistinen tietäjätyyppinen taikuudenkäyttäjä? Kirouksia, lumouksia, troppeja ja liemiä erilaisiin ongelmiin ja vaivoihin - niitä myyvä kauppa olisi mainio lisä Chênevalien valikoimaan, ja "noitia" meillä on aivan liian vähän! Tietenkin noituus voisi olla vähemmän mustia kissoja ja rautapatoja ja enemmän uuspakanuutta, tai mitä ikinä haluat - mutta käyttämällä tällaista valmista taikuusmallia säästyisit monimutkaisten sääntöjen keksimisen vaivalta, jonka toiveentoteutustaikuutesi tarvitsisi toimiakseen.

Elpikseen muuten hahmona ehdottaisin, että pohtisit seuraavia kysymyksiä. Onko hän sosiaalinen vai ujo? "Ihmis"rakas vai "ihmis"vihaaja? Sopeutumis- ja muutoskykyinen vai -kyvytön? Optimisti vai pessimisti? Spontaani vai varautunut? Pirteä vai alakuloinen? Luottavainen vai epäilevä? Tällaisten yksinkertaisten joko-tai-valintojen avulla pystyt kartoittamaan Elpikselle perusluonteen, joka ei ole huonolla tavalla ristiriidassa keskenään. Tämän lisäksi olisi hyvä keksiä, mitä Elpis todella haluaa, unelmoi, himoaa - mitä tavoitteita hänellä on, mikä motivoi häntä. Ehkä, jos hän ei olekaan monia vuosisatoja vanha, hän olisi muuttanut Ranskaan kadonneen oppi-isänsä etsintöjen myötä? Tai hän haluaa löytää äitinsä? Tai vanhalla paikkakunnalla tapahtui jotain, mikä pakotti hänet muuttamaan? Voisit myös harkita Elpiksen poliittista kantaa ja aktiivisuutta taikaväen ja ihmisten yhteiseloa käsittelevissä asioissa - meillähän on täällä meneillään taikaterrorismisivujuoni, jonne kaikki uusi veri on tervetullutta!

Epävirallisempana kommenttina on pakko sanoa, että homma Gustafen toiveiden kanssa tuntuu erityisen pakotetulta ja omituiselta ratkaisulta. Ajatus häiritsevästä stalkerista, joka toivoo creepysti kaikkea outoa ihastuksensa kohteelle on hieno, mutta miksi voimakas maagi ei vain voisi kieltäytyä tai karkottaa tyyppiä luotaan? Toiveitten toteutuksessahan kyseessä ovat kaupat, joihin Elpiksen ei ilmeisesti ole pakko ryhtyä? Lisäksi tuntuu siltä, että noilla toiveilla Elpis sai vain itselleen joukon kykyjä ja yhtäkkiä taikuus ei toiminutkaan niin kuin piti silloin, kun jotakin huonoa olisi tapahtunut. (Ja muuten, miksi kuolemattomuus teki hänestä hedelmättömän?) Kuitenkin, omaan järkeeni kävisi paremmin, että Gustafe olisi toivonut itselleen niin älyttömät kyvyt, että hän kykenisi ottamaan Elpiksen itselleen väkisin, jos niin kamalasta pakkomielteestä oli kyse... ja että hän olisi seurannut Elpistä hamaan loppuun saakka, eikä luovuttanut niin yhtäkkisesti Elpiksen lähdettyä.

Ahh, tämä on venynyt liian pitkäksi, minulla on alkava kuume ja päässäni vain kolkuttaa, miten essee on tekemättä! Tarkoitukseni ei ole säikytellä sinua pois, estää liittymistäsi tai ilkeillä - pakko varmistella, sillä ilmeisesti jotkut tulkitsevat laajat kommentaarini huonosti ja en ole yhtään varma, kuinka hyvin hallitsen ilmaisuni tässä mielentilassa. Kuitenkin Elpis ei ole vielä hyväksytty. Ole hyvä ja kysy tarkennuksia esittämiini ongelmakohtiin ja muihin pointteihin täysin estoitta, jos jokin jää epämääräiseksi tai et tavoita tarkoitustani. Suosittelisin tosiaan vahvasti Elpiksen uudelleenräätälöintiä, mutta jos haluat yrittää saada nykyversiosta läpimenevän, sekin käy. Ja jos et halua puida asioita tässä, neuvontaa on tarjolla ja keskustelu avoinna chenen ylläpidon sähköpostiosoitteessa chenevalie@gmail.com!