Nimi:
Uoti "Kevin" Huitti
Ikä:
32
sukupuoli:
Mies
Kansalaisuus/laji:
Peikko. Alkuperältään suomalainen. Nykyisin hänellä on Ranskan kansalaisuus
Uskonto:
Kysyttäessä hän toteaa olevansa ateisti, koska se kuulostaa hienolta
Ammatti/koulutus:
Keskinkertainen asianajaja
Harrastukset:
Ulkonäöstään hermoileminen, muodin mukana juokseminen ja tv:n katselu
Asunto:
Yhdelle hieman ylimitoitettu rivitalokolmio Chénevaliessa. Sisustus muuttuu muotivirtauksien ja sisustussuunnittelijoiden mielen mukaan
Suhteet:
Eddie Gill - Asianajotoimisto Keskiyön johtaja eli Kevinin työnantaja
Martin Clarke - Kevinin muoti- ja tapakonsultti
Zael Cairys (Shaido) - naapuri
Amelie Caumont - naapuri
Fingal Miller (Shaido) - naapuri
Kevin ei mielellään pidä yhteyttä muihin peikkoihin (paitsi vanhempiinsa joille lähettelee toisinaan postikortteja) vaan pyrkii kaikin keinoin pääsemään "parempiin" piireihin. Hänellä on satunaisia tuttavia ja työkavereita, mutta ei suoranaisia ystäviä
Luonne:
Kevin yrittää olla lapsuudessaan näkemiensä tv-ohjelmien ihmisten kaltainen; fiksu, hyvännäköinen ja hyvä seuramies, mutta kuitenkin hillitty ja tyylikäs. Hän on yleensä varsin mukava kaveri, sillä haluaa olla pidetty, mutta osaa hän olla julmakin. Mielensä sopukoissa Kevin on paljon raadollisempi mitä antaa ymmärtää, varsinkin ollessaan masentunut. Hän kuitenkin haluaa pitää sen puolen piilossa, koska uskoo etteivät hänen ihailemansa "kauniit ihmiset" ajattele niin. Kevin on ahkera ja valmis tekemään lujasti töitä haluamansa eteen. Yleensä hänen tavoitteensa ovat materialistisia tai hänen omaan ulkonäköönsä liittyviä. Kevin käyttää mallina toimintatapoihinsa kokemuksensa lisäksi esimerkiksi näkemänsä tv-ohjelman juonikaarta, jos se hänen mielestään voisi tuottaa halutun tuloksen. Pähkäilemällä mies harvemmin saa mitään aikaan, vaan reilusti kopioi idean muualta. Työnsäkin mies hoitaa oppikirjapohjalta, eikä hänen työskentelyssään tarvitse odottaa suuria yllätyksiä, ellei Matlockissa ole sattunut olemaan vastaavaa tapausta.
Keviniä on helppo höynäyttää, vaikka mies suhtautuukin jo ammattinsakin puolesta epäilevästi kaikkeen. Kun asian osaa vain muotoilla niin ettei Kevinillä ole sopivaa käyttäytymismallia tilanteesta ja kehuu hänen ulkoista olemustaan niin mies uskoo asian olevan niin kuin on esitetty. Kevin on hyvin turhamainen, eikä mielellään edes yritä nähdä imartelun taakse. Huomatessaan tulleensa petetyksi mies kuitenkaan ei epäröi käyttää voimiaan ja ilmaista vihaansa. Kevin tietää kuitenkin olevansa hieman yksinkertainen pohjimmiltaan, mutta hän pyrkii pitämään yllä älykkyyden harhaa muiden silmissä. Hänen on hankala keskittyä useaan asiaan yhtä aikaa, joten hän stressaantuu helposti. Mies on huono käsittelemään tunteitaan ja yleensä hän pyrkii purkamaan tuntojaan hikiliikuntaan tai piristämällä itseään uusilla tavaroilla. Luottokorttia Kevin vinguttaakin siinä määrin että on välillä aivan hukassa laskujensa kanssa. Kuitenkin ammatin status helpottaa uusien lainojen ja korttien saamista, vaikka takaisin maksut välillä myöhästyisivätkin.
Muiden seurassa Kevin ei osaa käyttäytyä luonnollisesti. Hän voi kyllä esittää luontevaa, muttei oikeastaan koskaan tunne olevansa oma itsensä. Ei hän edes tiedä mitä se mahtaisi tarkoittaa. Hän valehtelee ja vääristelee totuutta sopiakseen itselleen asettamaansa raamiin. Mies omaa huonon itsetunnon, eikä siedä kritiikkiä olemuksestaan. Hän haluaisi olla oman elämänsä tähti, vaatimaton arjensankari, joka saa ihailua osakseen. Mutta eihän hänen rodulleen sellainen rooli voisi sopia, vaikka kuinka koittaa käyttäytyä kuin "kauniit ihmiset".
Perheestään Kevin ei mielellään puhu ja yrittää vältellä näiden ajattelemistakin, sillä perhe on Kevinille hyvin herkkä paikka. Mies syvällä sisimmässään kaipaa perhettään, mutta samalla vierastaa näiden elämäntapaa. Hän lähettelee näille vanhemmilleen postikortteja, mutta hän ei ole vuosiin tavannut heitä. Kevin kuitenkin aikoo jonain päivänä palata kotiin, kun hänen elämänsä on "täydellistä" ja näyttää suvun matriarkalle olevansa jotain.
Ulkonäkö:
Kevin ei ole missään nimessä mikään kukkakeppi, vaan aika tasan tarkkaan parimetrinen kaappi. Hänellä on leveät hartiat ja rinta, eikä hänen tarvitse pelätä jäävänsä kakkoseksi fyysisiltä voimiltaan kovinkaan monen vastaantulijan kanssa. Lihaksia mieheltä löytyy ja jopa vyötärö ankaran treenaamisen tuloksena. Muutamankin kilon painon nousu tai ylimääräinen sentti saa hänet hysteeriseksi ja silloin jää niin asianajohommat kuin syöminenkin, kun hän alkaa trimmata kroppaansa hullun lailla.
Miehen kasvot ovat kirveellä veistetyt. Hänellä on leveä leuka ja korkea hieman ulospäin oleva otsa. Nenä on iso ja pyörehtävä, vaikka siinäkin on kulmikkuutta. Silmät ovat ruskehtavan kellertävät ja jotenkin liian pienet näyttääkseen sopusuhtaisilta hänen päähänsä. Korvat eivät ole kovin ihmismäiset, pikemminkin hieman lupottavat haltijakorvat ja vasemmassa roikkuu usein pukuun sopivan värinen rengas. Mustat tuuheat hiukset ovat tarkasti leikatut lyhyehköön malliinsa ja hänellä on pienet pulisongit. Kulmakarvat ovat hieman kaarevat ja nypitty muotoonsa. Muu osa karvoituksestakin on siististi trimmattu tai ajettu kokonaan pois. Kynnet ja hampaat ovat puhtaat ja hyvin hoidetut. Jopa hännän karvatupsu on aina täydellisessä mallissa ja välillä häntä tuntuu olevankin ainoa asia joka selvästi erottaa Kevinin ihmisistä. Kevin on siinä suhteessa luovuttanut täydellisen ihmisen esittämisen suhteen, että antaa häntänsä olla esillä.
Kevin pukeutuu muodikkaasti ja Martin Clarken ansiosta jopa tyylikkäästi. Töissä ollessaan hänellä on erivärisiä kauluspaitoja tumman puvun kanssa. Samaa kokonaisuutta hän suosii kevyempinä versioina myös vapaa-ajallaan. Kevinin pohjattomasta vaatekaapista löytyy kuitenkin kaikenlaista muutakin - mittatilaustyönä tehtyä - päälle pantavaa, kunhan joku neuvoo hänelle mitkä sopivat yhteen.
Menneisyys:
Kevin on suomalaista alkuperää, mutta ei ole kovinkaan ylpeä peräpohjalaisista juuristaan. Hänen syntymänimensä on Uoti, mutta pyyhittyään entisen elämänsä niskastaan hän alkoi käyttää nimeä Kevin.
Kevin olisi saanut elää melko tavallisen peikonpoikasen lapsuuden, eikä edes olisi joutunut vaihdokkaaksi. Kuitenkaan mies ei tuntenut minkäänlaista ylpeyttä rodustaan, vaan kadehti ihmisiä ja heidän kauneuttaan. Kevinin perhe asui pienen suomalaisen kaupungin lähituntumassa ja peikonpoikanen karkasi usein kaupunkiin katsomaan kodinkoneliikkeen ikkunassa olevaa televisiota. Hän rakasti siellä näkyviä ihmisiä, glamouria täynnä olevaa täydellistä elämää. Hän alkoi opiskella hurjalla paneutumisella ihmismäisiä asioita. Hän luki kirjoja ja painoi mieleensä valtavasti tietoa kaikesta mitä näki ja kuuli. Kevin nautti kaikesta mikä sai hänet lähemmäksi televisio-ohjelmien luomaa harhaa. Hän halusi sellaisen elämän; hienon talon, sievän perheen ja ensiksi opiskella tyylikkääseen ammattiin. Sarjoja seurattuaan hän päätteli lakimiehen uran olevan se mitä hän halusi.
Vanhemmat hyväntahtoisuudessaan antoivat Kevinin leikkiä ihmistä ajatellen, että se menisi aikaa myöten ohi. Heistä tv-ohjelmia taitavasti imitoiva poika oli suloinen. Kuitenkin Kevinin leikki muuttui hiipumisen sijaan vain entistä vakavammaksi, mikä alkoi huolestuttaa vanhempia, varsinkin kun Kevin alkoi kuljeskella ihmislasten kanssa enemmän kuin peikkojen. Hienovarainen suostuttelu ei kuitenkaan tehonnut poikaan. Sukulaiset alkoivat hiillostaa Kevinin vanhempia saamaan poikansa kuriin. Patisteluihin käyttäytyä kuin kunnon peikko Kevin reagoi yrittämällä saada muita peikkoja ymmärtämään, kuinka naurettava heidän maanläheinen elämäntapansa oli ja tämä sai suvun matriarkan raivoihinsa. Kevinin vanhemmat kuitenkaan eivät suostuneet ajamaan lastaan pois, tämän poikkeavuudesta huolimatta. Kevin oli kuitenkin loukkaantunut verisesti häntä alaspäin katsovaan heimoonsa ja päätti että hän toteuttaisi unelmansa. Hän saisi mainetta ja mammonaa niin ettei hänen vanhempiensa tarvitsisi nöyristellä matriarkan edessä.
Kevin teki töitä uskottavuutensa eteen, opiskeli englantia ja lopulta hän uskaltautui karkaamaan ulkomaille, Yhdysvaltoihin. Hän esiintyi suomalaisen yliopiston vaihto-oppilaana väärennetyin paperein niin taitavasti että sai vaihtovuotensa jälkeen opiskelupaikan Cincinnatin yliopiston oikeustieteellisestä. Salailu oli kuitenkin hyvin työlästä, eikä peikon järki meinannut millään riittää kaikkeen siihen tietoon mitä olisi pitänyt omaksua, joten Kevin ei pärjännyt kovin kummoisesti. Hän valmistui kurjin paperein, monta vuotta ihanne ajasta jäljessä, mutta valmistui kuitenkin. Kohottaakseen mielialaansa mies osteli itselleen kalliita vaatteita ja tavaroita niin että tili oli pahasti pakkasen puolella. Hän onnistui hyödyntämään opettelemiaan lakipykäliä ja kiemurtelemaan veloistaan, mutta Ohion alueella saati Yhdysvalloilla ei ollut hänelle enää mitään tarjottavaa.
Kevin muutti Ranskaan, unelmien kaupunkiin ja muodin mekkaan Pariisiin ja teki kaikenlaisia hanttihommia kustantaakseen koko ajan kalliimmaksi käyvän elämisensä. Hän lähetteli silloin tällöin postikortteja perheelleen, mutta muuten hän ei kehdannut olla heihin yhteydessä epäonnistumisensa vuoksi. Neljä vuotta Pariisissa asuttuaan Kevin oli saanut todistaa niin taruolentojen esiinmarssin, kuin sen seuraamuksetkin, muttei se hänen elämäänsä suuresti vaikuttanut. Kuitenkin miestä helpotti se ettei hänen enää tarvinnut pelätä paljastumistaan.
Sattumalta Kevin tutustui Eddie Gilliin - asianajajaan, joka oli löytänyt peikon mentävän markkinaraon yön eläjien keskuudesta. Öiseen aikaan toimiva asianajotoimisto oli lottovoitto Kevinille ja hänen elintasonsa kohosi aivan uusiin sfääreihin. Kuitenkaan liikeidea ei ensin ottanut tuulta alleen, joten Gill joutui luopumaan hinnakkaasta toimitilastaan Pariisin keskustassa ja siirtämään toimintansa Chénevalien alueelle. Näin ollen Kevinkin jätti pääkaupungin sykkeen ja muutti lähemmäksi työpaikkaansa. Kuitenkin toiminta on alkanut luistaa siinä määrin että tyylitajuttomalla Kevinilläkin on varaa muotikonsulttiinsa Martiniin, eikä hän joudu olemaan tuomiolla jatkuvasti maksamattomien luottokorttilaskujen johdosta. Mopo meinaa kuitenkin alituiseen karata käsistä raha-asioiden kanssa.
Vaikka Kevin ei ole kovinkaan hyvä asianajaja pystyi hän tavalliset pienehköt tapaukset hoitamaan oppikirjapohjalta ja muutaman vaativamman hyvällä tuurilla. Yleensä Kevin palkattiin myös edustamaan niitä joilla ei ollut varaa asianajajaan tai jotka oli yleisön silmissä tuomittu jo ennen oikeudenkäyntiä. Lisäksi öiseen aikaan tapahtuva konsultointi palvelu on Kevinin valtti, joten hänellä riittää töitä. Kuitenkin Kevin työ on kaukana tv-sarjojen juristien työstä, eikä hän kovin usein pääse edes oikeussaliin asti.
Muuta:
- Kevin puhuu englantia, ranskaa ja suomea
- Häneltä löytyy statussymboleina paljon kirjoja elokuvia "jotka kaikkien pitäisi nähdä"
- Hän keräilee salaa järkyttävännäköisiä solmioita, joita Martin ei koskaan antaisi hänen käyttää
