Luca Bátori

Nimi:
Luca Bátori (variaatio nimestä Lucia, ei Luka vaan Luu-tsah) (Michael Wenzel, Michel Venceslao, Mihály Venczel)
Ikä:
39 - syntynyt 1523, kuoli 1562, on ollut olemassa ~487 vuotta.
Sukupuoli:
Nainen identiteetiltään
Kansallisuus:
Ranskalainen vampyyri, synnyinmaa Unkari
Ura:
Luca toimi pitkään viulistina haikeita rakkauslauluja tuottaneessa kahden hengen yhtyeessä nimeltä Memento. Hänen parinsa oli laulaja Michael Wenzel, ja heidän tiensä erosivat ilmeisen riitaisina seitsemän vuota sitten. Wenzelistä ei kuulunut sen koommin, mutta Luca pysytteli pinnalla vielä jonkin aikaa järjestämiensä taide-elämysten ansiosta. Kolme vuotta sitten hän vetäytyi julkisuudesta ja perusti yliluonnollisen aiheuttamiin harmeihin keskittyneen yksityisetsivätoimiston, kuten hän sitä kiintynesti kutsuu, nimeltä Bátori's Holmes Agency. Salapoliisitoimen lisäksi toimisto tarjoaa niin kummituksien riivaamista, kirouksien poistamista kuin mitä tahansa muutakin apua yliluonnollisten ongelmien ratkomiseen – tai etsii jonkun, joka voi auttaa. Hän toimii kuitenkin yhä satunnaisesti taidemaailmassakin.
Asunto:
Lucan talo on itse asiassa aivan Rue de Chênen lähistöllä. Sen vanhahtava, vaalea julkisivu kohoaa erikoisella, pienellä kujanmutkalla, jolla kaikki rakennukset ovat vanhoja ja koristeellisia. Sisäpuolelta talo on sisustettu yllättävän moderniin sävyyn, mutta kuitenkin rakennuksen alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Sisustuksessa on käytetty paljon valkoista, läpikuultavia kankaita, lasia ja peilejä, mutta myös sävähdyksiä voimakasta punaista. Huonejärjestys on myös alkuperäinen, ja talosta löytyy niin formaali ruokailuhuone, välikeittiö kuin tusina muuta nykymakuun pientä ja oudosti aseteltua huonetta. Rakennuksen suuren kellariin on pääsy suuremman kadun kupeesta erillisestä ovesta, ja kellarissa Luca pyörittääkin yksityisetsivätoimistonsa vastaanottoa ja päämajaa.
Suhteet:
Adelaida & Dénes – Lucan vanhemmat, joihin hän ei enää pidä yhteyttä
Alex Layton – Lucan ainoa tämänhetkinen työntekijä, jokapaikanhöylä-poikatyttö, jolla tuntuu olevan viisikymmentä eri ammattia takataskussaan.

Luonne:
Lucan julkisuuskuva kuvaa hänen luonnettaan erinomaisesti. Häneen liitettiin määreitä kuten lahjakas, omistautunut, intohimoinen, herkän taiteellinen ja luova, mutta pienestä kuuluisuuden hetkestään huolimatta hän jäi monille mysteeriksi, eikä edes keltainen lehdistö onnistunut kaivamaan edes hänen vanhempiensa nimiä esille. Hän ei koskaan antanut haastatteluja, vaan antoi Michaelin hoitaa ne, kuten kaiken muunkin puhumisen ja promootion pysytellen itse varjoissa, erossa julkisuuden huonoista puolista.

Luca on äärimmäisen ihastunut klassiseen musiikkiin ja varsinkin barokkiajan maalauksiin, mutta myöntää ammentavansa paljon myös goottikulttuurin estetiikasta. Taide, ja varsinkin musiikki, on hänelle suorastaan ainoa syy jatkaa nykypäivän elämän harmillisista epäkohdista huolimatta elämästä nauttimista, ja yksi harvoista asioista, joista Luca puhuu mieluusti. Usein taiteesta lähtenyt keskustelu kuitenkin eksyy hänen kanssaan väittämättä pohdinnaksi ihmisluonnon olemuksesta, joka puolestaan kiertyisi metafyysisten teemojen ympärille hyvin äkkiä, jos Lucan vain annetaan puhua tarpeeksi pitkään. Ihmisluonto, sen monimutkainen yksinkertaisuus, vahva heikkous ja käsittämätön ristiriitaisuus ei vaikuta koskaan lopettavan huvittamasta Lucaa.

Taiteilijasielu selkeästi omistaa pohdiskelevan taipumuksen, mutta hän on henkevä myös muilla tavoin. Hän kokee voimakasta yhteyttä yliluonnolliseen, tuntuu ymmärtävän sitä ihmiseksi harvinaisen hyvin, mutta toisaalta Lucaa riivaa myös syvä taikauskoisuus. Hän uskoo vahvasti kohtaloon, siihen, että maan päällä vaeltavat sielut ovat auttamatta suuremman voiman lankojen tanssitettavina, eikä kukaan voi sille mitään – ei edes enkeli, ei edes demoni, ei edes alempi jumaluus. Hän suhtautuukin usein asioihin hyvin passiivisesti – mikä hän on kohtaloa vastaan taistelemaan? - mutta myös antautuu tulevaisuuden mysteerille.

Jostakusta Luca saattaa vaikuttaa suorastaan pinnalliselta, turhantärkeältä ja liioitellun melodramaattiselta, sillä hän ulottaa käsityksensä elämän ja maailman mystisyydestä myös itseensä, ja rakastaa valheitten taakse verhoutumista. Jopa hänen nimensä on vain taitelijanimi, jonka hän otti lopulta oikeaksi nimekseen, ja jokainen Lucan ystävistä kuulee erilaisen version hänen taustoistaan, hänen ja Michaelin erosta, jopa hänen suosikkinsa vaihtuvat joka kertomiskerralla täysin irrationaalisesti. Usein Luca ei edes suostu kertomaan mitään. Hän on hiljainen, pidättyväinen, varautunut ja hitaasti lämpiävä persoona, joka pitää ajatuksensa itsellään itsekseen hymyillen pitkään, ennen kuin jakaa ne eteenpäin.

Päivittäisissä, arkisissa tilanteissa Luca luo kaikesta huolimatta itsestään hyvin ystävällisen, isosiskomaisesti huolehtivan mielikuvan. Pidemmän päälle hänen välinpitämätön, kylmä puolensa alkaa nousta yhä enemmän ja enemmän esiin – Luca ei selkeästikään välitä juuri tavallisesta rahvaasta ympärillään, ja ylimyksen lailla halveksuu hänen omasta eliittikäsityksestään poikkeavia massoja. Hän on julma, sydämetön ja kolkko, ja todellisen Lucan nähneet ovatkin jääneet ihmettelemään, oliko hän edes missään vaiheessa todella heidän ystävänsä. Kaikesta huolimatta Luca pitää silti yllä joka tilanteessa hienostunutta ilmaa ympärillään, käyttäytyy elegantiksi eikä vaikuta ottavan yhtään mitään itseensä. Vasta paljon myöhemmin hänen jäisen vihansa kohteeksi joutuneet tajuavat kuulleensa korrektin pienen hymyn takaa pudotetun uhkauksen, ja sen jälkeen he eivät pääsekään unohtamaan tekemäänsä virhettä, kunnes Luca on tyydyttänyt kostonhimonsa täysin.

Ulkonäkö:
Luca on pitkä ja hoikka, 180-senttinen, ja hänellä on pitkät, liki täydelliset jalat säären sulokkaan kaaren ja tiiviitten reisien ansiosta. Muuten hänen ruumiinmallinsa on hieman epäsuhta: Lucalla ei ole vyötäröä, vaan hänen ylävartalonsa on ikävän lauta pökkelö kömpelön leveine harteineen. Hänen käsivartensa ovat myös hitusen paksummat ja lihaksikkaammat kuin mitä muuten hyvin hoikalta ja kapealta keholta olettaisi, mikä taas pakottaa hänet valitsemaan hihansa hyvin. Sentään hänellä on viulunsoittajan pitkät sormet toisena ihailtavan kauniina piirteenään jalkojensa lisäksi. Luca on taitava peittämään keskiverron ruumiinsa oikeanlaisilla vaatteilla, kävelytyylillä ja jopa asennoilla, jotka ovat juurtuneet hänen takaraivoonsa.

Useimmat eivät osaa arvioida Lucan ikää oikein, ja pidemmän aikaa liki luonnottoman iättömiä, melkein kivisiä kasvoja katseltuaan on tavallista tulla siihen johtopäätökseen, että niitä on korjailtu kirurgisin keinoin. Luca näyttäytyy aina myös vahvasti meikattuna, ja dramaattisen, utuisen mustaan silmämeikkiin keskittynyt ehostus peittääkin alleen hänen kasvojensa todelliset piirteet. Meikin kanssa Luca näyttää sievältä posliininukelta, mutta ilman sitä hänen kulmikkaat piirteensä, kyömy nenänsä ja lievästi vinohkot, raskasluomiset silmänsä saavat hänet näyttämään uhkaavalta, kovalta, liki rumalta.

Lucan tummat ripset ja kulmakarvat puhuvat sen puolesta, että hänen tukkansa hiilenmusta väri on ainakin likimain luonnollinen hänelle. Hän on kasvattanut sen ulottumaan rinnoilleen, ja muuten hyvin tasamittaiseen, suoraan tukkaan tuo ilmettä suora ja vahva otsatukka. Tyyliltään Luca on lievästi yliampuva: hän pukeutuu arkipäivinäkin leninkeihin, tai vähintäänkin pitkään hameeseen. Housuja Lucan yllä ei näe koskaan, kuten ei myöskään paljastavia vaatteita. Hillityimmilläänkin Lucan asusta löytyy nyörityksiä, pitsiä ja menneiden vuosisatojen tyyleille nyökkääviä leikkauksia, eikä hän koskaan lähde minnekään ilman korujaan tai korkokenkiään. Luca myös käyttää ahkerasti erivärisiä väripiilolinssejä, joista tavanomaisimmat ovat sädehtivän turkoosit ja utuisan karmiininpunaiset.

Menneisyys:
Luca kertoo, jos kokee kuulijan tarpeeksi luotettavaksi, että hänen sukujuurensa ulottuvat Unkariin, ja että hän muutti Ranskaan jo hyvin nuorena sukulaistensa luo. Välit vanhempiin rikkoutuivat kuitenkin vasta paljon, paljon myöhemmin poliittisten ja aatteellisten erimielisyyksien takia. Lapsuudessaan Luca kertoo olleensa onnellinen, mutta sietämättömän tylsä ja tavallinen, vaikkei hänellä ollutkaan paljoa ystäviä, ja mitä enemmän hän kasvoi, sitä enemmän hän innostui musiikkiharrastuksestaan.

Hän on kokenut yhden merkittävän romanssin ollessaan hyvin nuori. Se oli ollut tuhoisa, mutta samalla myös äärimmäisen antoisa suhde, jonka jälkimainingeista toipuessaan hän todella löysi taiteen ja oman elämänkatsomuksensa. Yksitoista vuotta sitten hän aloitti lyhyen taiteellisen uransa Michaelin kanssa ja kolme vuotta sitten, suuren paljastumisen jälkimainingien innoitamana perusti etsivätoimistonsa. Auttaakseen ihmisiä ja taikaväkeä selviytymään rinnakkaiselosta, vai päästäkseen tutkimaan ilmiön ongelmia lähietäisyydeltä, sitä kukaan ei tiedä. Joka tapauksessa hän menetti kaksi kolmesta työntekijästään noin puoli vuotta sitten erittäin vaarallisen työn jälkeen – toinen heistä kuoli, toinen otti lopputilin.

Muuta:
- Lucan lempikukka on ruusu ja hän pitää täyteläisistä punaviineistä ja lautapeleistä.
- Hän puhuu usein kuolleesta Pörrö-kissastaan, joka oli mitä ilmeisimmin pikimusta ja varsin itsepäinen tapaus.
- Lucaa vaivaa ahtaiden paikkojen kammo: vaikkei hänellä olekaan elämää rajoittavaa fobiaa, hissit, sukeltaminen, kapeat käytävät ja tilat, joista ei näe ulos, ahdistavat häntä.
- Hänen asunnostaan löytyy antiikkiharppu, tassuamme ja kirjahylly täynnä Lucan suosikkeja.
- Luca ei osaa englantia ja hän puhuu ranskaa vahvasti murtaen.
- Luca on todellisuudessa Mihály, 1500-luvun Unkarissa kasvanut nuorimies, joka eli ottomaanien valtaamassa osassa Unkaria kylässä, joka kapinoi ottomaanivaltaa vastaan. Hänen kapinoitsemisesta vangituksi tulemisestaan alkoi tapahtumaketju, jonka aikana hän oli suhteessa erään ruhtinaan kanssa, tuli muutetuksi vampyyriksi ja kärsi paljon sydänsuruja. Nykyjään Mihály on katkera ohikiitäneistä vuosisadoistaan, ja metsästää etsivätoimistonsa takana piilossa tiettyjä henkilöitä, joita syyttää kaikesta... ja jotka ovat yhä elossa. Mihályn vampyyrivoima on kyky alistaa elävien olentojen keho mielensä voimalla 'orjakseen'. Hän kykenee myös kuuntelemaan muiden ajatuksia, mutta kyky on epäselvä ja heikompi.