Uusi koti, uudet kujeet [avoin!]

Victoria odotti kärsivällisesti, että hissi saapui takaisin alakertaan. Hän oli jo hetken ajan miettinyt ottavansa portaat, sillä mitä enemmän aikaa kului, sitä hermostuneemmaksi hän alkoi käydä. Mitä ihmettä hän oikein oli ajatellut päästäessään vieraan miehen Tierran kanssa kaksin heidän tulevaan asuntoonsa?! Se mies vielä raiskaisi hänen asuinkumppaninsa, niin, kyllä hän tiesi miehet ja niiden juonet! Miehet ajattelivat 'alakerrallaan' ja ruskettunut, pieni keijukaismainen meksikaani olisi mitä oivallisin kohde riettaille ajatuksille ja irstaille teoille!
Nainen soimasi itseään. Miten hän oli voinutkaan olla niin ajattelematon?! Olisi hänen vikansa, jos se mies katkaisi hiuskarvankin Tierran päästä!

Victoria takoi hissin nappulaa, kuin se olisi saanut vanhan, kolisevan hissin muka kiipeämään nopeammin neljänteen kerrokseen. Nainen suorastaan rysähti ulos hissistä, harppoen koroillaan viimeiset erottavat metrit sisälle asuntoon, sellaisena myrskynmerkkinä että oksat pois.
"Näpit irti hänestä, senkin sika!"
Hän ärähti, tosin tottumuksesta englanniksi, rynnätessään oviaukosta, pudottaen pahvilaatikon käsistään suurieleisesti, valmiina ryntämään avuksi jos oli tarve.

(( I fail at life... ))

"Muutamme yhdessä", Tierra vastasi nopsaan hymyillen ystävällisesti, yrittäen ohittaa aiheen mahdollisimman nopeasti. "Victoria on enlannista, minä alunperin meksikosta", hän sopotti. "Ranskaan tulee vähän tottumista. Vicky on ollut niin kiireinen ettemme ole kiertäneet edes vielä korttelin ympäri..."

Tierra käännähti katsomaan hämillään Victoriaa joka astui sisään moisella räminällä. Oi voi, mikä siihen nyt oli mennyt? "Vicky?" latina kysyi hämillään. "Mitä ihmettä sinä...?"